Timo Kekäläinen

Esitys: Maakunnan toiminnan periaatteet

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa esityksestä maakuntalain valmistelussa huomioitavaksi tarkoitetusta aloitteesta.

Kirjoituksessa käsitellään esityksen kohdat I - V.

Maakunnan toiminnan periaatteet

I. Maakunta
II. Maakunnan tehtävä
III. Maakunnan rahoitus  
IV. Valtion lainsäädännöllinen ja rahoituksellinen rooli
V. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toiminta

Yleiskommentti: 

Esityksessä maakunnilla on vahva mandaatti maakunnan toimintojen järjestämseen, mutta maakunnan budjetin suuruuden määrittävät maakunnan muodostavat kunnat yhdessä. Kunnat myös vastaavat maakunnan rahoituksesta.

Valtiolla on lainsäädännöllisen roolin lisäksi mahdollisuus ohjata rahoitusta maakuntien vastuulla oleviin tehtäviin pääsääntöisesti kuntien kautta yhdenmukaisuusperiaatetta noudattavalla tavalla. Valtio pystyy määrittämään valtakunnallisen rahoitustason esimerkiksi sote-palvelujen järjestämiseen. Vastuu toteutuksen onnistumisesta sekä sen seuranta ja ohjausmahdollisuus on mallissa viety lähemmäs palvelun käyttäjää.

Esitys ratkaisee maakuntien rahoitukseen liittyvän problematiikan maakunnan varainkeruusta ja budjettipoikkeamien vastuunjaosta. Esityksen perusteella verorasite maakunnan rahoituksesta ja budjettipoikkeamista kohdistuu viime kädessä samaan veropohjaan mitä olisi maakuntaveroa kerättäessä. Esitys poistaa tarpeen tällaisen uuden, muista riippumattoman päätöksentekijän vallassa olevan verotusportaan luomisesta.

Esitysteksti:

- - - - - - - - - -

I. M a a k u n t a

1) Maakunnat muodostuvat siihen liittyneistä kunnista, joiden asukkaiden palveluiden järjestämisestä maakunnan tulee huolehtia asukkaiden kokonaisedun mukaisesti.

2) Maakunnan sisäisen toiminnan ylin päättävä elin on maakuntavaaleilla valittu valtuusto. Maakuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat maakuntaan liittyneiden kuntien yleisen äänioikeuden omaavat asukkaat.

3) Maakuntavaltuuston tehtävänä on muodostaa maakunnan toiminnan organisointia varten maakuntahallitus. Maakuntavaltuuston vastuulla on varmistaa maakuntahallitusta muodostaessaan että maakuntahallitukseen valituilla henkilöillä on riittävä asiantuntemus, osaaminen ja riippumattomuus tehtävän vaatimuksenmukaiseen hoitamiseen. Maakuntahallituksen tulee nauttia maakuntavaltuuston luottamusta.


II. M a a k u n n a n   t e h t ä v ä

1) Maakunnan tehtävänä on siihen kuuluvien kuntien asukkaiden palvelujen järjestäminen ja organisointi lainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisesti asukkaiden kokonaisedun mukaisella tavalla ja sille myönnetyn rahoituksen puitteissa.


III. M a a k u n n a n   r a h o i t u s  

1) Maakunnan rahoituksesta vastaavat siihen liittyneet kunnat kantokykynsä mukaisessa suhteessa. Kantokyky määritellään pääsääntöisesti kuntien veroäyrikertymän perusteella. Kunnat voivat yhteisellä sopimuksella erityistapauksiin liittyen päättää poikkeavista rahoitusvastuista.

2) Maakunnan rahoituksen ylin päättävä elin on kuntien edustajista koottu rahoitusvaltuusto. Kuntien hallitukset valitsevat edustajansa rahoitusvaltuustoon, jossa edustajat käyttävät kuntiensa ja niiden asukasluvun mukaista äänivaltaa.

3) Maakuntahallitus valmistelee ja toimittaa maakuntavaltuuston hyväksymän budjettiesityksen ja toimintasuunnitelman kuntiensa kunnanhallituksille. Kuntien hallitukset muodostavat kantansa esityksiin ja kunnanvaltuuston hyväksymän päätöksen mukaisesti asettavat edustajansa ajamaan kunnan kantaa rahoitusvaltuustoon.

4) Rahoitusvaltuusto tekee päätöksen kuntien rahoituksen kokonaismäärästä maakunnalle. Maakunta päättää ja organisoi toimintansa rahoitusvaltuuston asettaman budjettiraamin puitteissa toimintasuunnitelmaansa mukaisesti.


IV. V a l t i o n   l a i n s ä ä d ä n n ö l l i n e n   j a   r a h o i t u k s e l l i n e n    r o o l i

1) Valtion tehtävänä on ohjata maakuntien ja kuntien toimintaa perustuslain sille määrittelemän lainsäädäntövallan mukaisesti.

2) Valtion osallistuminen kuntien tai maakuntien rahalliseen tukemiseen tulee tapahtua perustuslain määrittelemän yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti.

3) Johtuen maakunnan kunnille asetetusta rahoitusvastuusta, valtion osallistuminen kuntien ja maakuntien vastuualueella olevien asiakokonaisuuksien rahoittamiseen tulee tapahtua pääasiassa kunnnille ohjattavan rahoituksen kautta. Esimerkkinä tällaisesta asiakokonaisuudesta voidaan mainita SOTE:en liittyvä rahoituksen lainsäädäntö jonka malli on esitelty tämän esityksen myöhemmässä osiossa.


V. M a a k u n t a v a l t u u s t o n   j a    m a a k u n t a h a l l i t u k s e n    t o i m i n t a

1) Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston toimikauden pituus on lähtökohtaisesti 4 vuotta. Maakuntavaltuusto on maakunnan operatiivisesta toiminnasta vastaava ylin päättävä elin. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja valvoo sen toimintaa.

2) Maakuntavaltuuston tehtävänä on varmistaa että valtuuston asettamat tavoitteet ja lainsäädännön maakunnalle asettamat vaatimukset toteutuvat maakuntahallituksen vastuulla, maakunnan kuntien asukkaiden kokonaisedun mukaisesti ja maakunnalle asetetun budjetin puitteissa.

3) Maakuntahallitus valmistelee ja esittelee maakunnan budjetin ja toimintasuunnitelman maakuntavaltuustolle, joka voi hyväksyä suunnitelmat tai palauttaa esitykset saatteen kera uudelleen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuuston hyväksynnän jälkeen maakuntahallitus toimittaa budjettiesityksen ja toimintasuunnitelman maakuntansa kuntien hallituksille.

4) Kuntien hallituksissa ja valtuustoissa tapahtuneen käsittelykierroksen jälkeen maakunnan kuntien edustajista muodostettu rahoitusvaltuusto päättää maakunnalle myönnettävän budjetin suuruuden. Rahoitusvaltuusto voi rahoituspäätöksen saatekirjelmässään kommentoida kuntien näkemyksiä esitetyistä suunnitelmista.

5) Maakuntahallitus ohjaa maakunnan operatiivista toimintaa parhaan näkemyksensä mukaisesti ja huomioi sopivaksi katsomallaan tavalla budjettirahoituksen saatekirjelmässä esitetyt kommentit.

- - - - - - - -

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat