Timo Kekalainen

Esitys: Maakunnan rahoituksen ja kustannusten käytännön käsittely

Tämä kirjoitus on toinen osa esityksestä maakuntalain valmistelussa huomioitavaksi tarkoitetusta aloitteesta.

Kirjoituksessa käsitellään esityksen kohdat VI - VIII.

Maakunnan rahoituksen ja kustannusten käytännön käsittely

VI. Kantokyvyn mukaisen vastuuosuuden laskenta
VII. Budjettiylijäämän ja alijäämän seuranta ja käsittely sekä maakunnan sopimusvaltuudet
VIII. Maakunnan käytössä olevien kiinteistöjen hallinta ja kustannusten jako

Yleiskommentti: 

Esityksessä määritellään yksinkertainen tapa kuntien kantokyvyn mukaisen vastuuosuuden laskemiseksi maakuntarahoitusta varten.

Esityksessä kuvataan maakunnan budjetin yli- ja alijäämän käsittely sekä maakunnan valtuudet toimia budjetin asettamissa rajoissa. Esityksessä määritellään myös maakunnan sopimusvaltuudet sekä maakunnan toimintaan kohdistuvan lainanoton periaatteet.

Budjetin poikkeamakäsittelyn lisäksi esityksessä tarjotaan ratkaisumalli maakuntauudistuksen merkittäväksi ongelmakohdaksi todettuun kunnissa olevan kiinteistömassan omistusten ja kustannusten jakoon. 


Esitysteksti:

- - - - - - - - - -


VI. K a n t o k y v y n    m u k a i s e n    v a s t u u o s u u d e n    l a s k e n t a

1) Kuntien kantokyvyn mukaiset maksuvelvoitteet määritellään kunnan veroäyrikohtaiseen verotuottoon perustuen. Veroäyrin verotuotto lasketaan jakamalla kunnan verotuskohteesta saama verokertymä siihen käytetyllä veroprosentilla.

2) Veroäyrituotot lasketaan erikseen eri verolajien osalta. Maksuperusteeksi valitaan tuotettavan palvelun kannalta luontevimmat verolajit. 

3) Kantokyvyn mukaiset maksuvelvoiteet ja vastuuosuudet lasketaan määräämällä perusteeksi kaikkien kuntien osalta saman suuruinen veroäyrimäärä, josta saadaan kunnan vastuuosuudeksi tuleva rahamäärä kertomalla äyrimäärä kuntakohtaisesti lasketulla veroäyrin tuotolla. 


VII. B u d j e t t i y l i j ä ä m ä n    j a    a l i j ä ä m ä n    s e u r a n t a   j a   k ä s i t t e l y    s e k ä    m a a k u n n a n   s o p i m u s v a l t u u d e t

1) Maakuntaan kuuluvat kunnat vastaavat maakunnan rahoituksesta. Mahdollisen maakunnan tilinpäätöksessään osoittaman ylijäämän jako kunnille tapahtuu kuntien vastuuosuuksien suhteessa rahoitusvaltuuston päätöksellä. Budjettialijäämän rahoitus tapahtuu normaalin budjettiäsittelyn kautta ja rahoitus on täten maakunnan kuntien vastuulla.

2) Maakunnan toiminnan seurantaa varten maakuntahallitus ylläpitää ja toimittaa ajantasaista budjetin toteumatietoa maakuntavaltuustolle ja kunnanhallituksille. Myös toimintasuunnitelman muutoksista maakuntahallitus toimittaa päivitetyt versiot seurantaa varten kyseisille tahoille.

3) Maakunnan ensisijainen tehtävä on lain asettamien vaatimusten toteuttaminen. Maakunta voi budjettinsa puitteissa toteuttaa lisäpalveluja. Maakuntahallitus vastaa siitä että lisäpalvelujen kuvaus, budjetäärinen suunnitelma riittävän pitkälle ajalle sekä palveluun kohdistuvat kustannukset eritellään ajantasaiseen kirjanpitoon sekä toimitetaan ja tarvittaessa esitellään maakuntavaltuustolle ja kuntien hallituksille. Lisäpalveluiden on täytettävä maakunnan tehtäville asetetut periaatteet huomioiden maakunnan asukkaiden kokonaisetu. Näistä lisäpalveluista maakunnan on kyettävä joustavasti luopumaan rahoitustilanteen tai rahoituspäätösten niin vaatiessa.

4) Maakunta voi tehdä ajallisesti sitovia sopimuksia budjettikauden sisällä ja budjettikauden rahoituksen puitteissa. Maakunta voi tehdä myös toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia edellyttäen että siihen liittyvät lopetusehdot ja purkuehdot ovat maakunnan edun mukaisia. Pääsääntöisesti lopetusehtona tulee olla palvelun lopettaminen tai vaiheittainen alasajo ilmoitushetkeä seuraavan määräajan kuluessa. Lopetusajan kustannukset eivät saa ylittää kustannuksia jotka syntyisivät lopetuskautta vastaavalla ajalla sopimuksen voimassa ollessa ja ne tulee sopeuttaa lopeutusajalla toteutuneen palvelun määrään. Lopetusajan tulee olla palvelun luonne huomioiden mahdollisimman lyhyt mutta enintään 12 kk.

5) Maakunta ei omalla päätöksellään voi ottaa lainaa. Maakunnan nimiin voidaan kuitenkin ottaa lainaa kohdennettuja hankkeita varten rahoitusvaltuuston päätöksellä. Tällaisessa tapauksessa otettavan lainan hoito tapahtuu maakunnalle myönnetyn budjetin kautta ja viimekätinen vastuu lainan hoidosta on täten maakuntaan kuuluvilla kunnilla. Lainasta päätettäessä tulee sopia mikä osuus lainakauden kuluessa jäljellä olevasta lainapääomasta katsotaan sellaiseksi, joka tulee huomioida kuntakohtaisen vastuunjaon mukaisesti kunnalle, tämän mahdollisesti vaihtaessa maakuntaa lainan sopimuskauden aikana.


VIII. M a a k u n n a n   k ä y t ö s s ä   o l e v i e n   k i i n t e i s t ö j e n   h a l l i n t a   j a   k u s t a n n u s t e n    j a k o

1) Maakunnan toimintojen käyttöön tulevien kiinteistöjen omistussuhde pysyy lähtökohtaisesti muuttumattomana.

2) Kunnan vastuulla olevien toimintojen siirtyessä maakunnan vastuulle osoittavat kunnat maakunnalle kyseisesen toiminnon käytössä olleet kiinteistönsä ja niiden käyttöosuuden kyseiseen käyttöön. Nämä kiinteistöt kirjataan maakuntakäyttöön osoitetuiksi kiinteistöiksi ja niiden käsittely tulee hoitaa maakunnan kuntien osalta yhdenmukasella tavalla.

3) Maakuntakäyttöön osoitetuista kiinteistöistä tulee eritellä kunnan taseessa jäljellä oleva kirjanpitoarvo ja perustellusti eritellä huomioitavaksi mahdolliset kiinteistöön tehtyihin investointeihin kohdistuneet jäljellä olevat lainaosuudet ja maksusitoumukset.

4) Maakuntakäyttöön osoitettujen kiinteistöjen ylläpito ja lainanhoitokuluista sekä tasearvon pienenemisestä vastaavat maakunta ja kunta kiinteistökohtaisesti määriteltävän jakosuhteen perusteella kuitenkin siten, että molemmilla osuus on vähintään 10% siihen saakka kunnes kiinteistö on kokonaisuudessaan siirtynyt maakuntakäytön ulkopuoliseen käyttöön.

5) Lähtökohtaisesti maakunta vastaa maakunnan vastuuosuudella olleen ja todellisen käyttöosuutensa mukaisesta määrästä kiinteistöon kohdistuvista kuluista ja kiinteistön tasearvon muutoksesta. Maakunnan pienentäessä käyttöosuuttaan siirtyy vapautuneen osuuden kustannus aikaa myöden kiinteistön omistavalle kunnalle.

6) Maakunnan ja kunnan välinen vastuuosuus kiinteistön kustannuksista ja tasearvon pienenemisestä määritellään alla esiteltäviä laskentakaavoja käyttäen. Kaavoissa VM on maakunnan vastuuosuus, VK on kunnan vastuuosuus, OM on maakunnan toimintojen tai maakunnan ohjaamassa käytössä oleva osuus kiinteistöstä, OK on muu kunnan tai kunnan ohjaamassa käytössä oleva osuus kiinteistöstä ja OX on maakunnan pienentyneen käyttöosuuden vuoksi käyttämättä oleva osuus kiinteistöstä.

7) Kiinteistön käyttöosuuksien summa OK + OM + OX = 100%, kunnan vastuuosuus VK = 100% - VM, maakunnan vastuuosuus VM = OM + OX. Kun kiinteistö osoitetaan maakuntakäytön kiinteistöksi asetetaan maakuntatoimintojen käytössä ollut osuus kinteistössä maakunnan käyttöosuudeksi OM. Maakunnan luopuessa kiinteistön käytöstään osuudella, jonka suuruus on X, muuttuvat käyttöosuudet seuraavasti OM <- OM - X ja OX <- OX + X. Maakunnan kiinteistön käytöstä luopumisen vuoksi käyttämätöntä osuutta rakennuksessa OX pienennetään kuukausittain yhdellä prosentiyksiköllä OX <- OX - 1%. Käyttösuudesta luopuminen huomioidaan vastuuosuuksissa siitä hetkestä eteenpäin kun luovutettava osuus kiinteistöä on tosiallisesti vapautunut muuhun käyttöön. Jos kunta osoittaa kiinteistölle lisäkäyttöä, missä jäljelle jäävä kiinteistön todellinen käyttämätön osuus pienenee alle OX, pienennetään OX kyseiseen arvoon. Jos maakunta osoittaa kiinteistölle lisäkäyttöä osuuden X verran muuttuvat osuudet OM <- OM + X ja OX <- OX - X. Käyttösuuden kasvattaminen huomioidaan vastuuosuuksissa siitä hetkestä eteenpäin kun kunta on hyväksynyt maakunnan käyttöosuuden kasvattamisen. Määritellyt osuudet eivät voi olla negatiivisia vaan asetetaan kaavojen näin osoittaessa nollaksi. Myös osuuksille muualla annetut lisäehdot tulee huomioida kaavoja sovellettaessa. Muualla määritellyt lisäehdot ylittävät merkitykseltään kaavojen laskennan tuloksina saadut lukuarvot.

8) Kunta tai maakunta saa mahdolliset tuotot kiinteistölle osoittamastaan ja sen käyttöosuuksiin määriteltyjen tilojen käytöstä itselleen.

9) Ottaessaan tai osoittaessaan käyttöön kiinteistöstä tiloja tai luovuttaessaan tiloja kolmannen osapuolen käyttöön, vastaa käytön osoittava osapuoli tilojen muuttamisesta ja siitä johtuvista kustannuksista. Tehtäväksi aiottavat muutokset tilan käytööön liittyen tulee esittää ja hyväksyttää kiinteistön omistavalla osapuolella.

10) Osapuolen joka suorittaa maksuja kiinteistön yhteisvastuulla olevista kuluista tai pitää niistä kirjaa, tulee toimittaa tieto kuluista ja kirjanpidossa kiinteistöön kohdistuvista eristä kiinteistön omistavalle osapuolelle. Kiinteistön omistava osapuoli tekee kuukausikohtaisen laskelman kulujen jaosta ja toimittaa laskelman ja sen perusteena olevat keskeiset tiedot rahoituslautakunnalle hyväksyttäväksi sekä kustannuksista vastaaville osapuolille tiedoksi ja tarvittaessa oikaistaviksi . Rahoituslautakunnan hyväksymä kustannusten jako tulee huomioida osapuolten kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sekä kuntien maakunnan rahoitusosuuksia tasattaessa.  

- - - - - - - - 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat