Timo Kekalainen

Esitys: Maakuntahallintoon liittyvät poikkeamamenettelyt

Kirjoitus on kolmas osa esityksestä maakuntalain valmistelussa huomioitavaksi tarkoitetusta aloitteesta.

Aiemmat osat ovat:
1.  Maakunnan toiminnan periaatteet (kohdat I - V)
2.  Maakunnan rahoituksen ja kustannusten käytannön käsittely (kohdat VI- VIII)  


Tässä kirjoituksessa käsitellään esityksen kohdat IX - XIII.

Poikkeamamenettelyt

IX. Poikkeustilanteiden käsittely 
X. Maakuntahallituksen erottaminen ja uuden nimittäminen
XI. Maakunnan kuntien seurantaoikeus ja notifikaatiot
XII. Uusien maakuntavaalien järjestäminen

XIII. Muita maakuntahallintoon liittyviä asioita

Yleiskommentti: 

Maakuntatasolle on suunniteltu siirrettävän merkittävää taloudellista ja operatiivista valtaa ja vastuuta. Maakunnan ylin päättävä elin on vaaleilla valittu maakuntavaltuusto joka valvoo ja ohjaa operatiivisesta toiminnasta vastaavaa maakuntahallitusta. Maakuntavaltuustolla on vahvat keinot maakuntahallituksen nimittämisen ja erottamisen kautta ohjata ja valvoa maakuntahallituksen toimintaa.

Myös maakuntavaltuuston toimintaa tulee pystyä seuraamaan ja siihen puuttumaan mikäli sen toiminta ei ole sille annetun mandaatin mukaista tai sen toiminta maakunnalle asetettujen tehtävien toteutuksen ohjaamisessa puutteellista tai johtaa maakunnan asukkaiden kokonaisedun vastaiseen kehitykseen. Neljän vuoden välein tapahtuva maakuntavaltuuston vaali on heikko ja yksinään riittämätön keino maakunnan hallinnon tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Maakuntavaltuuston toiminnan seuranta ja puuttumisvaltuudet on luontevaa antaa maakunnan kuntien vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten tehtäväksi. 

Esitysteksti:

 

P o i k k e a m a m e n e t t e l y t


IX. P o i k k e u s t i l a n t e i d e n   k ä s i t t e l y 


Oletusarvoisesti asiat etenevät suotuisasti eikä poikkeustilanteiden käsittelyyn jouduta turvautumaan. Lainsäädännössä tulee kuitenkin kuvata mikä taho ja millä keinoin voi puuttua tilanteeseen jos havaitaan korjauksen vaativia poikkeamia maakunnan asiainhoidossa. Keskeisimmät poikkeustilanteet liittyvät seuraaviin asioihin.

1) Maakuntahallituksen on nautittava maakuntavaltuuston luottamusta. Maakuntavaltuusto voi erottaa maakuntahallituksen ja nimittää uuden mikäli hallituksen toiminta tai sen esittämät suunnitelmat tai toteuma ovat sellaisia että ne eivät näytä täyttävän asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia.

2) Maakuntaan liittyneet kunnat vastaavat maakunnan rahoituksesta. Saamansa seurantatiedon perusteella kunnan toimielimet voivat päättää tilanteen peusteella soveltuvan poikkeamamenettelyn käynnistämisestä.

3) Maakuntaan liittyvät kunnat toimivat myös kuntalaistensa edustajina ja valvojina arvioidessan maakunnan toimintaa, tavoitteiden saavuttamista ja vaatimusten toteutumista kuntalaisten näkökulmasta maakunnan asukkaiden kokonaisetu huomioiden. 

4) Henkilön, joka asettuu ehdolle maakuntavaltuuston vaalissa tai osallistuu jäsenenä tai muussa roolissa maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan, odotetaan ja edellytetään toimivan maakunnan ja sen asukkaiden kokonaisetua palvelevalla tavalla. Puuttumiskynnyksen henkilön omaan tai häneen sidoksissa olevan tahon rahalliseen tai muuhun etuun vaikuttavan toimintaan tulee maakunnallisissa luottamus- ja viranhoitotehtävissä olla matala. 


X. M a a k u n t a h a l l i t u k s e n   e r o t t a m i n e n   j a   u u d e n   n i m i t t ä m i n e n

1) Maakuntavaltuuston käytössä oleva keino maakunnan operatiivsen toiminnan tavoitteiden täyttämiseksi ja poikkeamien käsittelemiseksi on sen oikeus erottaa ja nimittää maakuntahallitus.

2) Valtuuston tekemän erottamispäätöksen yhteydessä erottamisen perustelu tulee kertoa ja päätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen maakuntahallituksen vastuuvapauteen. Vastuuvapauden epäämisen voi kohdistaa tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyväksi, jolloin muilta osin vastuuvapaus hallituksen toimintaan liittyen katsotaan myönnetyksi. Erottamisen yhteydessä valtuuston tulee nimittää väliaikainen hallitus ja aloittaa välittömästi toimenpiteet uuden varsinaiseen hallituksen muodostamiseksi ja nimittämiseksi. Maakuntavaltuusto voi tehdä erottamispäätöksen riittäväksi katsottavan erottamisperusteen ilmetessä 1/2 määräenemmistöllä.

3) Maakuntavaltuusto voi myös vaihtaa maakuntahallitusta tai sen kokoonpanoa 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Hallituksen vaihtaminen voidaan tehdä erilaisiin tavoitteellisiin tai käytännön järjestelyihin liittyen tilanteissa joissa vastuuvapausedellytysten oletetaan täyttyvän. Valtuuston vaihtamispäätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen hallituksen vastuuvapauteen.

4) Vastuuvapauden myöntäminen hallituksen vaihtamisen tai erottamisen yhteydessä ei koske tilinpäätöksessä tai kirjanpidon tarkistuksessa mahdollisesti esiin tulevia seikkoja, vaan vastuuvapaus kirjanpitokauden aikana toimineille hallituksille myönnetään näiltä osin tilintarkastuksen käsittelyn yhteydessä.


XI. M a a k u n n a n   k u n t i e n   s e u r a n t a o i k e u s   j a   n o t i f i k a a t i o t

1) Maakuntaan kuuluvilla kunnilla on oikeus seurata maakunnan toimintaa ja ilmoittaa havaitsemistaan poikkeamista tai niiden todennäköisestä esiintymisestä maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle.

2) Kunta voi lähettää maakunnalle notifikaatiota joita ovat poikkeamailmoitukset, aloitteet tai muut kirjelmät. Notifikaatio voidaan lähettää joko kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston nimissä ja päätöksellä.

3) Maakuntahallituksen tai maakuntavaltuuston on otettava poikkeamailmoituksiin kantaa ja käsiteltävä ne maakuntavaltuuston kokouksesta. Kannanottovastine ja tieto maakuntavaltuuston käsittelystä on toimitettava poikkeamailmoituksen tehneelle taholle. Poikkeaman käsittelyyn liittyvistä jatkotoimista ja niiden etenemisestä tulee myös informoida poikkeaman raportoinutta tahoa.

4) Kunta voi myös tuoda maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle esiin näkemyksiään maakunnan asioiden hoidosta muilla kirjelmillä tai laatia aloitteita maakunnan toiminnan kehittämiseksi. Muut kirjelmät ja alotteet tulee tuoda tiedoksi maakuntavaltuuston kokouksessa viestin perillemenon varmistamiseksi ja virallisen puheenvuorokeskustelun mahdollistamiseksi. Virallista vastausvelvoitetta aloiteen tai kirjelmän laatijalle ei kuitenkaan ole.

5) Kunta voi myös lähettää edellä mainitut notifikaatiot virallisesti käsiteltäväksi muihin maakunnan kuntiin ennen mahdollista lähettämistä maakuntaan. Virallista vastinetta voi pyytää joko kunnanhallituksilta tai kunnanvaltuustoilta. Viralliset vastineet tulee antaa ja ne tulee liittää osaksi maakuntaan lähetettävää notifikaatiota. Kaikkien kuntien virallisen käsittelyn kautta laadittuihin notifikaatioihin maakunnan tulee antaa virallinen vastaus.


XII. U u s i e n   m a a k u n t a v a a l i e n   j ä r j e s t ä m i n e n

1) Maakuntaan kuuluvat kunnat voivat päättää maakuntavaltuuston hajoittamisesta ja uusien maakuntavaalien pitämisestä. Päätös tapahtuu maakuntaan kuuluvien kuntien kunnanvaltuustojen äänestysten perusteella. Äänestys voi olla perusteeltaan luottamuslauseäänestys tai hallintoäänestys.

2) Äänestystulos lasketaan kuntien lukumäärän ja kuntien asukaslukumäärän perusteella. Kunnanvaltuustojen äänestyksissä uusista maakuntavaaleista ja äänestysmuodosta käytetään 1/2 määräenemmistöpäätöstä.

3) Luottamuslauseäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 2/3 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

4) Hallintoäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

5) Äänestys voidaan esittää järjestettäväksi hallintoäänestyksenä mikäli syy siihen on perusteltavissa maakunnalle asetettujen tehtävien epätyydyttävästä hoidosta johtuvaksi. Jos maakuntavaalien uudelleenjärjestämistä koskeva äänestys on esitetty tehtäväksi hallintoäänestyksenä ottavat kunnanvaltuustot äänestysmuotoon kantaa äänestysistuntonsa aikana erillisellä äänestyksellä ennen varsinaista vaaliäänestystä. Äänestys käsitellään hallintoäänestyksenä mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista on puoltanut hallintoäänestysmenettelyä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

6) Yksittäinen kunta voi esittää luottamusäänestystä tai hallintoäänestystä kaikkien kuntien käsittelyssä käyneisiin ja maakunnalle lähetettyihin notifikaatioihin perustuen mikäli äänestykselle on nähtävissä laajempaa kannatusta muissa kunnissa. Päätöksen esityksen antamisesta tekee kunnanvaltuusto. Äänestysesityksen saatteessa voidaan viitata yhteen tai useampaan tällaiseen notifikaatioon ja perustella lisäksi äänestyksen syytä muilla oleellisilla seikoilla.

7) Äänestysesityksessä tulee esittää kunnanvaltuustojen äänestysajankohta 7-14 vuorokauden päähän äänestysesityksen lähettämisajankohdasta. Äänestysajankohdasta ja silloin suoritettavasta äänestyksestä tulee lainvoimainen mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista tai niiden edustamista asukasmääristä on vahvistanut äänestyksen järjestäjälle suorittavansa tai suorittaa äänestyksen kyseisenä ajankohtana. Äänestyksen esittäjätaho sitoutuu organisoimaan äänestykseen liittyvän tiedotuksen, äänestystietojen vastaanoton ja tuloksen informoinnin kunnanvaltuustojen kesken.

8) Ennen äänestystä kunnanvaltuustot valitsevat ja valtuuttavat yhteyshenkilön kunnanvaltuuston äänestystuloksen vahvistavaan lautakuntaan. Yhteyshenkilöt vastaavat että äänestystuloksen sisältävä kunnanvaltuuston pöytäkirja toimitetaan äänestystä organisoivan kunnan yhteyshenkilölle joka toimii tarvittaessa lautakunnan puheenjohtajana. Mikäli vaalitulos edellyttää uusien maakuntavaalien järjestämistä, kutsuu lautakunnan puheenjohtaja lautakunnan kokouksen koolle vahvistamaan päätöksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä. Lautakunta toimittaa tiedon maakuntavaltuustolle joka käynnistää vaalien uudelleenjärjestämiseen tarvittavat toimenpiteet välittömästi.
     
9) Rahoitusvaltuusto voi tehdä esityksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä mikäli maakunta on ylittänyt sille asetetun budjetin tai on ilmeinen riski siitä että budjetti tulee ylittymään merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Perusteluna voi olla myös muu kuntien asukkaiden kokonaisedun vastaiseen varainkäyttöön tai maakunnan sitoumuksiin liittyvä epäselvyys. Rahoitusvaltuuston esittämä äänestys maakuntavaalien uudelleenjärjestämisestä on suoritettava hallintoäänestyksenä.


XIII. M u i t a   m a a k u n t a h a l l i n t o o n   l i i t t y v i ä   a s i o i t a

1) Henkilö, joka osallistu jäsenenä maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan ei voi samanaikaisesti toimia maakunnan kuntien kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston jäsenenä, kansanedustajana tai maan hallituksen ministerinä. Edellä mainittujen toimielinten päällekkäiset kaudet henkilön tulee tulee hoitaa varajäsenmenettelyllä tai luopumalla joistakin luottamustehtävistään.

 

- - - - - - - - - -

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat