Timo Kekäläinen

Menestyksen mitaksi Maan ja ihmisten hyvinvointi

Tämän päivän Helsingin Sanomien talousosiosta löytyy yllä mainitulla otsikolla ilmastonmuutoksen aihealueelle kirjoitettu artikkeli (https://www.hs.fi/talous/art-2000005697209.html), jossa on esitelty taloustieteilijä Kate Raworthin tapaa kuvata ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tilaa donitsigraafilla. Kyseinen graafi on mielestäni ihan havainollinen keino visualisoida asiaa.

Mielenkiintoiseksi artikkelin tekee kuitenkin siinä esitetyt eri maista tehtyjen tutkimusten tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset:  

"Tutkimuksen mukaan ne maat, jotka voivat taata asukkailleen hyvän elämän, ylittävät planeetan kantokyvyn rajat. Samalla ne maat, joiden asukkaat voivat huonosti, pysyvät hyvin planeetan kantokyvyn rajoissa."

"Esimerkiksi kaikki Pohjoismaat pärjäsivät hyvinvointia kuvaavissa mittareissa hyvin, mutta kantokykyä mittaavissa huonosti. Raworth myös kertoo, että maat, joiden talouskasvu ja hyvinvointi alkavat kasvaa, alkavat tyypillisesti samalla myös käyttää enemmän luonnonvaroja."

"Siksi muiden maiden ei Raworthin mukaan pidä ottaa mallia Suomesta tai muista maista, joissa ihmiset voivat verrattain hyvin."


Tästä itselleni herää kysymys siitä, millaista elämää ihmisten maapallolla sitten pitäisi tavoitella?

Ja aivan yhtä tärkeänä kysymyksenä, joka pitäisi esittää ja johon vastata - sen jälkeen kun tavoitetila on visioitu - millä edellytyksin tämä on mahdollista ja mitä tulee konkreettisesti tehdä että kyseiseen tavoitteeseen globaalisti voidaan päästä?

Jätän ajatuksillesi tilaa tehdä tarvittavat kysymykset ja antaa niihin vastataukset parhaan näkemyksesi mukaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

"Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen, jos kaikki eläisivät suomalaisten tavoin."

Tämä artikkelissa esitetty luku vaatii myös tarkempaa pohdiskelua, sillä jos pidämme referenssinä käytetyn Suomen kulutuksen ihan vain ennallaan, on vuonna 2020 sama luku 3,7 maapalloa.

Vuonna 1990, jota käytetään ilmastosopimuksen vertailuvuotena, olisi suomalaisten nykyiseen elintasoon tarvittu vain 2,5 maapalloa, vuonna 1977 2,0 maapalloa ja vuonna 1932 koko maailman asukkaille olisi voitu tuottaa nykyinen Suomen elintaso 1,0 maapallon resursseilla.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Se, että maailmassa ei ollut vuonna 1932 samanlainen elintaso kuin Suomessa nyt johtuu pitkälti siitä että tiede, teknologia, tuotantomenetelmät, kuljetuslogistiikka ja maailmankauppa eivät olleet niin kehittyneitä kuin nyt.

Se, että maaimassa ei nykypäivän teknologialla ja osaamisella voida tuottaa näin hyvää elintasoa kaikille maailman asukkaille johtuu ihan jostankin muusta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Mitä mainioin näkökulma, kiitos siitä!

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kiitokset, nämä asiat on kunkin hyvä mielessään pohtia, suhteuttaa ja asetella johonkin sellaiseen järjestykseen jonka kanssa tulee ainakin itse toimeen.

Toimituksen poiminnat