Suomalaisina ihmiskunta tarvitsisi vain 0,4 maapalloa
Jos maapallo olisi kauttaaltaan asutettu kuten Suomi ja eläisi suomalaisten kulutustasolla, maailmassa olisi 1,2 miljardia asukasta ja ihmiskunta tarvisisi elämiseensä 0,4 maapallon resurssit.
Vastaavat luvut muutamille maille laskettuna:
Suomi – 1,2 mrd – 0,4 maapalloa (18 as/km2, kulustaso 2.7)
Ruotsi – 1,5 mrd – 0,7 maapalloa (23 as/km2, kulustaso 3.6)
USA – 2,1 mrd – 1,1 maapalloa (33 as/km2, kulustaso 3.8)
Nigeria – 13,7 mrd – 1,1 maapalloa (212 as/km2, kulustaso 0.6)
Intia – 26,2 mrd – 1,7 maapalloa (406 as/km2, kulustaso 0.5)
Kiina – 9,7 mrd – 1,8 maapalloa (151 as/km2, kulustaso 1.4)
Bangladesh – 73,9 mrd – 3,9 maapalloa (1145 as/km2, kulustaso 0.4)
Hollanti – 26,7 mrd – 8,8 maapalloa (415 as/km2, kulustaso 2.5)
Puhtaat paperit näyttäisivät saavan näiden maiden tavoista elää vain Suomi ja Ruotsi. Yhdysvallat ja Nigeria joutuvat vähän tinkimään joko väestötiheydestään tai elintasostaan. Intia, Kiina ja Bangladesh joutuvat miettimään tosissaan mitä tehdä. Hollantilaisten tapa elää on listan maista ylivoimaisesti kestämättömin.
Laskelmissa käytetyn arvion mukaan maapallolla on asumiskelpoista maapinta-alaa 43% kokonaismaapinta-alasta eli 64,5 miljoonaa neliökilometriä.
Jos ihmiskunta oikein innostuu asuttamaan vuoristoja, autiomaita ja suohetteikköjä voi kuvitella asutettavan maapinta-alan olevan esimerkiksi 128,4 miljoonaa neliökilometriä eli koko maapallon maapinta-alaa vähennettynä etelänapamantereen pinta-alalla ja 3 kertaa Grönlannin pinta-alalla. Tällöin edellä esitetyt väkimäärät ja maapallotarpeet voi kertoa kahdella.
Tämä sunnuntaipäivän viihteeksi maapalloina laskettu tunnusluku on mielestäni myös kovin puutteellinen, mutta selkeästi parempi kuin yleisesti käytetty "kuinka monta maapalloa tarvitsisimme jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuten jonkin maan x asukkaat".
Kasvava asukastiheys rajoittaa mahdollisuuksia kestävään kehitykseen ankarasti. Jos Suomessa olisi vaikkapa Kiinan asukastiheys, asuisi täällä 52 miljoonaa suomalaista. Yhdysvaltain asukastiheydellä pääsisimme 11 miljoonaan asukkaaseen, Hollannin ja Intian luvuilla 140 miljoonaan ja Bangladeshista mallia ottaen 394 miljoonaan.
Mukavasti toinen näkökulma monesti toistettuun aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
On paljon asiota joiden tarkastelu eri näkökulmista auttaa paremmin ymmärämään mistä tarkasteltavassa ilmiössä on itse asiassa kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Lateraalinen ajattelu, ”out of the box”.
“Monet ongelmat vaativat erilaisen näkökulman tullakseen ratkaistuksi onnistuneesti”
– Lateraalisen ajattelu-käsitteen isä Edward de Bono
https://diskurssia.wordpress.com/2012/09/22/latera…
Ilmoita asiaton viesti
Bravo! On tosiaan hyvä muistuttaa välillä, että se primääri ongelma on ihmisten määrä, ei kulutustaso. Mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle mahdollsimman kestävällä tavalla tuntuisi järkevältä tavoitteelta. Sen aikaansaaminen edellyttää väkimäärän suhteuttamista maapallon kantokykyyn. Jos ihmisten määrää lisätään, joudutaan tinkimään hyvinvoinnista, sen kestävyydestä tai molemmista. Viime kädessä molemmista.
Tässä taitaa olla taas sopiva todeta, että väestöongelmaa ei voida ratkaista muuttoliikkeellä, kuten joskus m,uinoin tehtiin. Sillä menetelmällä ongelmaa voidaan vain levittää ja kasvattaa entistäkin suuremmaksi. Siperia taitaa nykysin olla jokseenkin ainoa jokseenkin tyhjä jokseenkin asutuskelpoinen alue.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmispopulaation erilaisiin tarkoituksiinsa käyttämä maapinta-ala on tosiaankin se rajallinen resurssi ja tarve tälle käytölle on kasvanut rajusti ihmismäärän kasvaessa.
Maan käyttö ja luontaisen kasvillisuuden peittämien alueiden valtaaminen ihmisten tarpeisiin vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden lisäksi epäilemättä myös jollakin tavalla ilmastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Mun syntymän jälkeen pallukan väkiluku on tuplaantunut, Suomen väki lisääntynyt vajaalla miljoonalla.
Tämä pieni maa on ollut esimerkkinä koko pallolle aika useassa asiassa mutta se ei kaikille riitä kun maan kurjitustalkoja lisää jokainen hallitus kiihtyvään tahtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Väestömäärän kasvun ongelmat on saatu aikaiseksi ihan muualla kuin maassamme. Maapallon väkiluku kasvaa nykyisellään suomalaisten määrän verran siinä ajassa minkä käytämme (ilman huijaamista) joulukalenterin luukkujen avaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän suomalaisten ei pidä osallistua millään tavoin kehitysmaiden väestöräjähdyksen rahoittamiseen.
Jollei niissä järki voita ja heppi ala pysymään housuissa niin antaa luonnon pitää huolen asian korjaamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan kantaminen ei ratkaise asiaa, parhaimmissa tapauksissa voi rajoitetusti hieman auttaa. Pahimmassa tapauksessa hidastaa todellisen ongelman ratkaisun aloittamista merkittävästi.
Sopivassa asemassa olevien henkilöiden väestökasvumaiden päättäjien kanssa käymä keskustelu ongelmasta ja sen ratkaisun vastuuttamisesta voisi ehkä tehokkaimmin kääntää tilanteen paremmaksi. Riippuu vastuttettavien päätöksentekijöiden luonteenlaadusta ja vallanpitämisensä tavoitteista eteneekö asia mahdollisesti positiiviseen suuntaan vai onko mahdollisesti seurauksena eri vakavuuksisia diplomaattisia kriisejä.
Jos maailman kansakunnat eivät ymmärrä pitää väestönkasvua kehitystasolleen sopivissa rajoissa niin luonto kyllä puuttuu jossakin vaiheessa ongelmaan jollakin tavalla. Eriasteiset kähinät ja vakavammat selkkaukset tulevat aiheuttamaan melkoisen määrän harmia ihmisille jo ennen mahdollista suurempaa ekokatastrofiakin.
Ja heppiä kyllä voivat jatkossakin kaikki sellaisen omistavat käyttää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ihan tapeelliseksi kokemansa määrän. Ihmiskunta on keksinyt monenlaisia toimivia ratkaisuja asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa käytännön toimista pyrkimyksissä rajoittaa väestönkasvua voimakkaan kasvun maissa. Olennaista nimenomaan on neuvottelijoiden luonteenlaadut, sosiaaliset taidot ja ”pelisilmä”.
En tiedä, onko esimerkiksi länsimaiden kesken ollut koolla suunnittelu- ja neuvotteludelegaatioita, jotka pyrkisivät kartoittamaan ensiaskeleet prosessissa.
Käytännön toteutukseen voisi hyvä olla saada mukaan mahdollisimman moni kynnelle kykenevä julkimo, esimerkiksi näyttelijöitä ja artisteja. Etenkin naisjulkkisten rooli voisi olla kriittisen tärkeä pyrittäessä parantamaan naisten oloja kehittyvissä maissa ja laittamaan alulle riittävän tasokkaasti toimivaa koulutusta naisille.
Ilmoita asiaton viesti
Oikea foorumi tämän keskustelun aloittamiseksi ja toimenpiteiden koordinoimiseksi olisi mielestäni YK.
Asia pitäisi ottaa esille ja huomioida myös ilmastoneuvotteluissa.
Tuo ajatus julkimoiden mahdollisuuksista toimia asian nostamiseksi yleiseen tietoisuuten on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä niin, tosin energiatehokkuus oli pääsääntöisesti kaikissa käyttökohteissa merkittävästi heikompaa ja ympäristöstä huolen pitäminen vielä ajatuksellisesti melko kaukainen asia.
Ihmiskunnan osaaminen, tiede ja teknologia ovat kehittyneet sen jälkeen niin paljon että samaiselle kolmelle miljardille voitaisiin nyt laskennallisesti tarkastellen tarjota kaikille suomalaisten nykyinen elintaso. Parempikin, jos sopivaa tahtoa löytyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä nuo kulutustasot on otettu? Tuntuu, että Suomen ja Ruotsin kulutustasojen ero on liian suuri.
Ilmoita asiaton viesti
(Ruotsi: http://globalis.fi/Maat/Ruotsi -> 3.6 maapalloa)
(Suomi: http://globalis.fi/Maat/Suomi -> 2.7 maapalloa)
Eksyin tuonne kun aiemmin päivällä haeskelin Kiinan väestöpyramidia.
Kiinnitin samaan asiaan huomiota kulmakarvojen kohottamisen ajan, mutta en ryhtynyt asiaa enempää selvittelemään vaan luotin tällä kertaa sellaisenaan ympäristötietoisen sivuston esittämiin lukuihin.
Tuo sivustoilla esitetty väestöntiheyskartta on ihan havainnollinen, puuttena voi tosin pitää sitä että maksimitummuus saavutetaan jo 100 as/km2 tiheyksillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin Ruotsissa vuoden verran asuneena itsekin alkuun tuota, mutta selittävänä tekijänä lienee nuppia kohden laskettava elintaso ja vauraus.
Ruotsissa vauraus ja korkea materiaalinen elintaso kattaa tasaisemmin koko maan ja sen asukit siinä missä Suomessa syrjäseuduilla nähdään jo roimia pudotuksia noiden osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi lukemaan voi vaikuttaa infrastruktuuriin panostamisen tasoerot (maantiet, rautatiet, muu julkinen rakentaminen).
Arvailuksi menee, täytyisi ihan mielenkiinnosta selvitellä millä perusteilla tuo luku on laskettu.
Ilmoita asiaton viesti
”Puhtaat paperit näyttäisivät saavan näiden maiden tavoista elää vain Suomi ja Ruotsi.”
Ilmaisu ”tapa elää” viittaa selkeämmin vaiheeseen, jossa tänne on jo synnytty ja miten tänne syntyneinä maan kamaralla elellään; ei niinkään kysymykseen, kuinka monta tänne on syntynyt tai syntyy.
(Myönnettäköön kuitenkin, että kuuluu lapsien sarjana putkautteleminenkin jossain mielessä tapoihin elää.)
Tämä on toki virkistävä vertailu, joka tuo esiin väestömäärän luonnollisen vaikutuksen kulutustasoon. Lienee selvää kaikille (~Intian ja Afrikan sarjaputkauttelijoita lukuun ottamatta), että väkilukua Maapallolla olisi saatava laskemaan.
Kumpaakin kuitenkin on saatava laskemaan, mikäli aiotaan ehjin nahoin selviytyä: Sekä väkilukua että nuppia kohden laskettua kulutustasoa.
Kulutustason alentaminen on nähdäkseni poliittisesti helpompi toteuttaa kuin väkimäärän vähentäminen.
Rikkain 20% (suomalaiset niiden mukana) kuluttaa karkeasti 80% Maailman luonnonvaroista. Mikäli fiksummilla järjestelyillä yhteiskunnassa ja ohjaavalla politiikalla vauraummissa yhteiskunnissa saataisiin nuppia kohden laskettava kulutustasoa tiputettua alkuun neljänneksellä (-25%) nykyisestä, tarkoittaisi se viidenneksen pudotusta kokonaiskulutustasossa.
Neljänneksen pudotus kulutustasossa ei ole juuri temppu eikä mikään etenkään, jos valtiovalta tukisi operaatiota poliittisella ohjailulla (verotus jne). Kehaistaan tässä kohdin, että mikäli kaikki länsimaissa eläisivät kuten allekirjoittanut tällä hetkellä, kokonaiskulutustaso tippuisi yli puolella.. ei se vaikiaa ole 🙂
Samaan aikaan toteutukseen roimat satsaukset etenkin Intian (ja naapurimaidensa) sekä Afrikan tyttöjen ja naisten koulutukseen.
Kyllä se siitä lähtisi, ja vaikkei lähtisikään, niin yritetty ainakin olisi. Notta niinku vois tuon sanoa siinä vaiheesa, kun omat jälkikasvut kyselee, miksi ette tehneet mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Elintason paraneminen alhaisemmalla kulutustasolla on ollut teknologisen kehityksen yksi tavoitteista jo jonkun aikaa ja ihan kohtuullisella menestyksellä.
Kierrätys ja energiatehokkuuden parantaminen sekä uudet elintarvikkeiden tuotantomenetelmät tulevat jatkossakin parantamaan elintasoa pienemmällä kulutuksella per tuotettu yksikkö.
Se, mikä ei tule muuttumaan on maapallon kokonaiskuormituksen vääjäämätön kasvaminen väestömäärän kasvaessa.
Olettaen että ihmiskunta pääsee joskus lähelle tilannetta, jossa kaikilla on samankaltainen elintaso ja kaikki käyttävät samantasoista teknologiaa elintasonsa saavuttamiseen, ainoa muuttuja maapallon kokonaiskuormitusta laskettaessa on väestön kokonaismäärä.
Väestön kokonaismäärän kasvu vaatii maapinta-alaa ja se on muulta maapallon elämältä pois.
Toki voimme rakentaa ylös ja alaspäin, yhä suurempia ja suurempia kaupunkeja, jos pyrimme säästämään pinta-alaa muuhunkin kuin ihmisten tarpeille.
Rakentamalla keinovalaistuja suljettukiertoisia vertikaaliviljelmiä maan alle sekä sirkka- ja kanankasvatuspilvenpiirtäjiä virikeparvekkein ja maisemanäköalalla, voimme ratkaista myös aika pitkälle maailman ravintotarvehaastetta. Resursseja ja energiaa se toki kuluttaa kasvavassa määrin.
Herää myös kysymys onko kuvitellun kaltainen maapallon tilanne sellainen johon ihmiset haluavat päästä paremman elmänlaadun saavuttaakseen?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on siltä osin ristiriita, että väität esittämilläsi oletuksilla ainoan muuttujan olevan väestön kokonaismäärän, ja samaan aikaan kirjoitat muun muassa kierrätyksen ja energiatehokkuuden parantamisen laskevan kulutustasoa.
Kohtuulliseen menestykseen jäämisen kulutustason alentamisessa aiheuttaa muun muassa se, että jopa päättäjätasolla saakka käydään keskusteluita siitä, tulisiko ylipäänsä askelia kohden parempaa resurssitehokkuutta ottaa vaiko ei.
Viittaamasi kierrätystason ja energiatehokkuuden paraneminen edellyttävät toteutuakseen toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan toteuttaa tai jättää toteuttamatta. Kyseessä on siis selkeä muuttuja.
Yhtä kaikki, kumpikaan ei ole toiseltansa pois eli sekä väkilukua että kulutustasoa tulee saada laskemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan toki, parempi olisi ollut käyttää ainoan sijasta esimerkiksi määrettä merkittävin, millaisena tekijänä väestömäärää selkeästi pidän ihmiskunnan kokonaiskuormitusta laskettaessa.
Ehkä jossakin vaiheessa käyn tarkemmin läpi ajajtuskulkujani ja kirjoittelen lisää aiheista jotka olet tässä ja muissakin kommenteissasi nostanut esille. Kiitokset niistä.
Väkiluvun ja kulutustason merkityksestä olemme näemmä kovinkin samoilla linjoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppa on maailman tiheimmin asutettu maanosa.
Muuten: Jos uudisasukkaat tuovat rikkautta, miksi ”pakolaisvirtoja” ei ohjata solidaarisesti kehitysmaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassa asumistiheys on korkea. Silmiä avaava luku on esimerkiksi tuo hollannin yli 400 as/km2 oleva väestötiheys.
Hyvinvoinnin kasvattamista tai ylläpitoa ei täälläkään voi kestävän kehityksen periaatteita noudattaen perustaa väestömäärän kasvattamiseen perustuvalla taloudellisella kasvulla.
Euroopassa olisi mahdollisuus luontaisen väestökehityksen kautta pohtia mikä on se väkimäärä joka tällä alueella voi hyvin elää ja toteuttaa politiikkaa joka ohjaa siihen ihmisten hyvinvoinnin kärsimättä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tekstistä, nimittäin auttoi pääsemään tästä median syylistämisestä miten ME (SUOMALAISET) tuhotaan tämä maapallo!
Oikeastaan me elämme jo nyt hemmetin puhtaasti ja hyvin, jos näin eläisi koko maapallo, ei tällä kivellä olisi mitään hätää.. Joten voisimmeko lopettaa itsemme syyttelyn ja miettiä miten muutkin maat voisivat elää kuten me?
Ilmoita asiaton viesti
Vääränlaiseen mukavuudentunteeseen (jos sitten minkäänlaiseen) nykytilanteen edessä tuudittautumisen voi hyvällä syyllä sanoa olevan lähinnä itsepetosta, johon meillä ei ole varaa.
Kekäläinen esitti kansakunnittain kulutettuja maapalloja kahden eri laskutavan mukaan, joista asukastiheyteen perustuva vertailuluku tuottaa harvaan asutun pohjoisen Suomen asukkaille luonnollisesti miellyttävän tuloksen.
Mainittuun laskutapaan tykästyminen ja sitä odottamaan jääminen, että muut maat saisivat kyseisen vertailuluvun samalle tasolle kuin Suomi tarkoittaisi miljardeissa olevaa väestön vähentämistä kautta maailman.
Millä aikajänteellä kyseinen on realistista ja tarvitaanko muitakin toimia; nuo ovat suhteessa väestön määrän vähentämiseen hyvin olennaisia kysymyksiä. Olennainen tekijä luonnon ja maapallon kannalta kun on aika.
Biosfäärimme mekanismeja ja prosesseja ei vertailulukulaskelmiemme tulokset kiinnosta. Sille on tunnotonta myös se, vertailemmeko me väestötiheyksiin vaiko väestömääriin perustuen.
Biosfäärin ison skaalan prosessien ja tilojen kuten suurilmastojen ja valtamerten tilan kannalta merkityksellistä on ainoastaan kokonaiskulutustaso ja se, miten täällä toimitaan – ei se, aiheuttiko eniten tuhoa kiinalaiset, venäläiset, jenkit vaiko joku muu kansa.
Tärkeää on ymmärtää ajatuksena, että tulevat tuhot ovat joka tapauksessa yhteisiä, enemmän tai vähemmän. Jos vaikka vastuullisia ja syyllisiä myöhemmin etsittäisiinkin jossain kansainvälisessä oikeusinstanssissa, luonto itsessään ei tule myöntämään kompensaatioita tai hyvityksiä vähiten kuluttaneille ja saastuttaneille.
Luonnon kannalta olennaista on, mitä tehtiin ja tehtiinkö riittävän ajoissa. Kaikki muu on meidän ihmisten keskinäistä osoittelua, syyllisten hakua, kipuilua kohdata tosiasiat jne.
Jälkimmäisille luonto on tunnoton. Tämä on hyvä pitää lähtökohtana kaikkien strategioiden ja toimintasuunnitelmien taustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo kummatkaan maapallotunnusluvut eivät kelpaa minkäänlaiseen tavoiteasetantaan eivätkä kehityksen seuraamiseen.
Yleensäkin nähdessään tuonkaltaisen luvun, tulisi pyrkiä ymmärtämään mitä puutteita niissä on.
Esimerkiksi tuo alkuperäinen, jolla suomalaisia perinteisesti syyllistetään 2,7 maapallon resurssien käyttämisestä, kasvaa myös tilanteessa jossa kulutus pysyy ennallaan – johtuen maapallon väestönkasvusta.
Ajattelun herättämiseen ne ovat ihan hyviä.
Syyllistäminen ja sormilla osoittelu eivät tosiaankaan lopulta auta asiaa vaan toiminta aiheuttaa usein vastareaktion, vaikka sitä tehtäisiinkin hyvän tarkoitusperän vuoksi.
Kestävän kehityksen mukaisia toimia voi tehdä ja edistää myös tuntematta jatkuvaa syyllisyyttä omasta tai naapurinsa kulutuksesta.
Resursseja enemmän tai vähemmän kuluttamalla rakennettu hyvinvointi menee nimittäin surelta osin hukkaan, jos sitä ei osaa arvostaa ja siitä myös hiukan hyvällä omalla tunnolla nauttia.
Ilmoita asiaton viesti
Kohtuullisen hyvinhän suomalaiset ovat maa-aluettaan myös hoitaneet ja käyttäneet.
Erityisesti huomioiden maan pohjoisen sijainnin.
Havumetsävyöhykkeellä metsä kasvaa luontaisesti hyvin mutta esimerkiksi peltojen vijavuus on huomattavasti pienempää kuin vähänkään etelämpään mentäessä.
Blokin näkökulmasta tulisi tehtäväksi tarkastella kuinka paljon väestöä ja millä kulutustasolla tällaisella alueella voi mukavasti elää kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä erilainen näkökulma.
Yritän löytää jatkoajatuksen. Tuossahan on käytetty keskiarvoja, joka siis vastaa sitä, että on perse kuumalla hellalla ja pää pakastimessa. Siis keskimäärin ottaen sopiva lämpötila. Eihän Suomenkaan väestötiheys ole tasan jakautunut. Suomen väestötiheys ei muuttuisi, vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat Helsinkiin. Sen sijaan varianssi kasvaisi huomattavasti.
Tarkasteluun tarvittaisiin siis myös jakauman (väestötiheys, kulutustaso) neliöllistä tunnuslukua (varianssi). Se kertoisi, miten epätasaisesti suure on jakautunut. Sitten pitäisi tietysti myös tutkia sitä, miten resurssien kulutus muuttuu jakauman ’hitauden’ funktiona.
Ihminen on eläin, jolla on keskimäärin noin yksi rinta (ainakin ruokintamielessä).
Jakauman varianssi on kuitenkin suuri, koska pääasalliset mittaustulokset ovat 0 ja 2.
Ilmoita asiaton viesti
Lasketun varianssin lukuarvon tulkinta voisikin sitten olla oma tarinansa. Se onko korkea varianssi hyvä vai huono ja mistä se johtuu vaatisi tarkempaa tutkailua.
Alhainen varianssi mutta suuri keskiarvo indikoisivat että alue on rakennettu tasaisesti täyteen. Sama korkea keskiarvo, mutta korkea varianssi antaisivat olettaa että alueella on suurkaupunkeja, joihin ympärillä olevat alueet toimittavat resursseja.
Aluekohtaisen tilanteen ymmärtämisessä realistisemman käsityksen saa helpommin varmaankin ihan vain vilkaisemalla karttaa.
Koko tämän blokin ajatus on perustunut tutuksi tulleen tunnusluvun käyttämiseen hieman eri tavalla kuin normaalisti. Kovasti kiinnostaisi kyllä myös tietää kuinka tuo kulutustaso on alunperinkin laskettu.
Ilmoita asiaton viesti