Katowicen ilmastokokouksen tuloksia odotellessa
Näin vuosittaisen ilmastokokouksen tuloksia odotellessa on sopiva aika tarkastella mitä maailman maat ovat muutaman viime vuoden aikana saaneet aikaiseksi hiilidioksidipäästöjen suhteen. Käyettävissä olevan datan vuoksi tarkastelussa on aikaväli 2012-2016.
Suomen vuosittaiset hiilidioksidin päästövähennykset tällä ajanjaksolla olivat 5,96 Gton ja kokonaispäästöt vuonna 2016 51,2 Gton.
Ryhmiteltäessä maailman maat eri ryhmiin aikavälin 2012-2016 vuosittaisten päästövähennyksen perusteella voidaan tehdä esimerkiksi seuraavanlaisia havaintoja.
Ensimmäinen tarkasteltava ryhmä on 83 maata, joiden päästömäärät ovat neljän vuoden tarkastelujaksolla muuttuneet vähiten. 17 maata näistä on vähentänyt ja 66 lisännyt päästöjä. 17 maan päästövähennykset yhteensä ovat sama kuin Suomen yksin aikaansaamat päästövähennykset. 66 maata puolestaan ovat lisänneet päästöjä yhteensä saman verran, eli näiden 83 maan päästömuutokset kumoavat maapallon kannalta tarkasteltuna toisensa.
Seuraava maaryhmä ovat ne 51 maata, jotka ovat keskimäärin lisänneet vuosipäästöjään noin 1 Gton verran ja ryhmän vuosittainen päästölisäys maapallolle on siis yhteensä yhden Suomen vuosipäästöjen verran.
Seuraava maaryhmä ovat ne 49 maata, joiden tarkastelujakson aikana vuosipäästöissä tapahtuneet muutokset ovat keskimäärin yhtä suuret kuin Suomella. Näistä 20 maata ovat vähentäneet vuosipäästöjään keskimäärin noin 5,9 Gton verran ja näihin maihin Suomi luonnollisestikin kuuluu. 29 maata on puolestaan lisännyt vuosipäästöjään keskimäärin samalla määrällä. Tämän 49 maan ryhmän vaikutus maapallon kokonaisvuosipäästöihin on kaikkiaan yhden Suomen vuosipäästöjen verran kasvattava.
Eniten päästöjä on vähentänyt 12 maan ryhmä. Näiden keskimääräiseksi vuosittaiseksi päästövähennykseksi tarkastelujakson aikana saadaan sama mitkä ovat Suomen vuosipäästöt. Tästä maaryhmästä siis päästövähennyksiä yhteensä noin 12 kertaa Suomen kokonaisvuosipäästöjen verran.
Kokonaistilanne maapallon kannalta edellisten ryhmien yhteensä 195 maan päästömuutokset huomioiden on nyt muuttunut noin 10 kertaa Suomen kokonaispäästöjen verran vuosipäästöjä vähentäväksi.
Valitettavasti tämän jälkeen on jäljellä enää vain päästöjään lisänneitä maita.
Seuraava ryhmä on päästöjä lisänneen 13 maan joukko, joista jokainen on keskimäärin lisännyt vuosipäästöjä 75% Suomen vuosipäästöistä. Tämän ryhmän päästömäärä vastaa siis noin 9,75 kertaisesti Suomen vuosipäästöjä.
Kokonaistilanne 208 maata huomioiden on maapallon kannalta juuri ja juuri päästönegatiivinen. Tai, no sentään 32 Gton hiilidioksidia vähemmän vuodessa eli noin 5 kertaa sen verran mitä Suomi on vertailuajankohtana saanut vuosipäästöjään vähennettyä.
Jäljellä on enää kaksi maata. Näiden maiden vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen kasvu 4 vuotta aikaisempaan vertailuajankohtaan nähden on ollut yhteensä 906 Gton vuodessa eli 17,7 kertaa Suomen vuosipäästöjen verran.
Lopputulokseksi maapallon kannalta saadaan kaikki aineiston 210 maata huomioiden 874 Gton vuosittainen hiilidioksidipäästöjen kasvu. Tämä neljässä vuodessa tapahtunut globaail päästölisäys on 17 kertainen Suomen vuosittaisiin kokonaispäästöihin verrattuna.
(Lähde: http://edgar.jrc.ec.europa.eu/overview.php?v=CO2andGHG1970-2016&dst=CO2emi )
Yksi Puolan ilmastokokouksen tavoitteista on ollut saada päästömittausten raportointiperiaatteet samanlaisksi kaikille maille. Mielenkiintoista nähdä saavutetaanko kokouksessa tämä tavoite ja jos saavutetaan, niin millä ehdoin.
Kannattaisi puhua myös hiilen sitomisesta.
Kokous tiettävästi on venynyt Brasilian takia. Brasiliassa kun suunnitellaan Ranskan kokoisen sademetsän polttamista hiilinieluineen, jotta maa voisi tuottaa halpaa lihaproteiinia maailmalle ja varsinkin väkiluvulta kasvaviin muslimimaihin.
Mm. Irakin ruokahuoltohan on jo tänä päivänä pitkälti Brasilialaisen geenibroilerin varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilinielut olisi hyvä saada jossakin vaiheessa mukaan tilastointiin. Niistä saattaa tulla jonkinlainen kissanhännänveto ilmastokokouksen ohjelmaan tulevina vuosina. Suomi on hoitanut asiansa hyvin ja tämä olisi syytä pitää mielessä kun keskustelu hiilinieluista avataan.
Hiilinielujen lisäämiseen olisi monissa metsäalueensa kuluttaneissa maissa paljonkin tehtävissä. Samoin aavikoituvien ja aavikoituneiden maa-alueiden ennallistaminen olisi yksi tehokkaimmista keinoista hiilen sitomiseksi ilmakehästä. Ja tietenkin, mikä parasta, kasvillisuuden palauttaminen kyseisille maa-alueille auttaisi sitomaan myös alueelle sataneen veden maaperään sen sijaan että vesi haihtuu tai virtaa pintamaan eroosiota aiheuttaen nopeasti pois alueelta.
Jos euroopan maita tarkastellaan, olisi kiireellisimmin kiinnitettävä huomiota Espanjan maa-alueiden aavikoitumisen estämiseen. Toimet tämän kehityksen katkaisemiseksi ja kääntämiseksi parempaan suuntaan on valitettavasti laiminlyöty lähes täysin ja tilanne näyttää paikoin varsin lohduttomalta.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai hiilinieluja tulisi lisätä Euroopassa, muuta entäpä koko muu maailma, jossa hiilinieluja tuhotaan valtavia määriä liikakansoituksen takia ?
Maailman valtioiden tulisi sopia väkimäärän vähentämisestä syntyvyyskontrollein ja ympäristönsuojelusta turhan hömpän sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Muualla kuin Euroopassa mahdollisuudet ja tarpeet lisätä hiilinieluja ovat tietenkin kertaluokkaa suuremmat.
Väestömäärän kasvu on aiheuttanut ja tulee jatkossakin aiheuttamaan lisää ympäristön kuormittumista, hiilinielujen häviämistä ja ekologista köyhtymistä kun maa-alueita otettaan yhä suuremmissa määrin muuhun käyttöön.
Monilla alueilla puut on kulutettu kasvaneen paikallisen väestön päivittäsessä käytössä ja heinikkoalueita kulotetaan pelkästään Afrikassa vuosittan miljoonia hehtaareita. ( https://www.nasa.gov/image-feature/goddard/2018/ag… )
Toimet, jota tehdään noilla alueilla ratkaisevat lopulta kuinka ilmasto- ja ympäristöhuolien kanssa tulee käymään.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä ovatko nuo tarkoituksellisten kulotusten hiilidioksidipäästöt mukana ilmastosopimuksen tilastoinneissa. Poltettavien maa-alueiden määrä on kuitenkin merkittävä ( https://stateoftheworldsplants.org/2017/report/SOT…)
Kulotuksen vaihtoehtona voisi olla vaikka ennallistaminen laidunkarjan avulla (https://www.ted.com/talks/allan_savory_how_to_gree…)
Ilmoita asiaton viesti
Onko noin vaikea nähdä, että aidon luonnon kulotukset ja tuhoamiset ovat väestönkasvun edellytys ja väistämätön seuraus ?
Ilmoita asiaton viesti
Itsestään selväähän tuon syyn ja seurauksen pitäisi olla kaikille.
Myöskin ilmastopakolaisuudesta puhuminen on suorastaan harhaanjohtavaa kun todelliset syyt paikallisen elinympäristön muutokselle ovat seurausta asukkaiden omista toimista.
Ilmoita asiaton viesti
tulokset=puolivillaisia kompromisseja,joista ei mitään hyödy poliitikot,kansalaiset ja kaikkein vähiten ilmasto,jolle emme mitään mahda !
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastokokouksella on mielestäni paikkansa vuosittaisena foorumina, jossa parin sadan maan edustajat kokoontuvat keskustelemaan maapallon tilasta.
Oletan että vuosien kuluessa keskustelujen painopiste tulee siirtymään suorista hiilidioksidipäästöistä ja kehitysmaiden rahallisista vaateista aiheisiin, joilla on enemmän merkitystä tulevaisuuden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Noiden lukujen valossa jää kysymään, että miksi Liikenne- ja Viestintäministeriö tai valtiovalta yleensä sorvaa lähes mahdottomia suunnitelmia päästöjen vähentämiseksi. Ne maksavat kansalaisille ja aiheuttavat vientiyrityksille ylimääräisiä kulja, joita toisilla ei ole. Jos meidän esimerkkimme tai toimenpiteet jotain vaikuttaisi, niin en kyselisi, mutta kun ei vaikuta. Ehkä aiheuttavat ymmärtäväistä hymyä: pienen maan yltiöpäinen hallitus näyttää voimiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valtiovarainministeriö on sentään kommentoinut kyseistä LVM:n suunnitelmaa realistisella otteella: https://www.is.fi/autot/art-2000005929799.html?ref…
Ilmoita asiaton viesti
Tyypillistä suomalaiselle ilmastopolitiikalle on, että meillä rakennellaan utopistisia ja äärimmäisen kalliita sekä taloudellisestijateknisesti riskaabeleita päästöjen vähennysmalleja. Sen sijaan, että otettaisiin ensin käyttöön ne menetelmät päästöjen vähentämiseksi, jotka ovat jo olemassa ja jotka saataisiin käyttöön huomattavasti pienemmillä investoinneilla ja riskeillä.
Eräs tällainen on osan pitkän matkan rekkaliikenteen siirtäminen junien kuljetettavaksi.
Suomessa oli 90- ja 2000 -luvun alussa yhdistetty juna-rekka-kuljetusmuoto Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Tämä toiminta hiipui sitten, kun Pohjanmaan rataa alettiin parantamaan. Radan parannus jäi kuitenkin puolitiehen, sillä Kokkolan ja Ylivieskan välille jäi vielä yksi pätkä yksiraiteista osuutta ja Ylivieskasta Ouluun on koko 120 km matka on yksiraiteinen. Yksiraiteisilla osuuksilla joutuu aina toinen juna hidastamaan, siirtymään sivuraiteelle, pysähtymään ja sitten taas kiihdyttämään vauhtiin. Näin ollen rekkojen kuljetus, joka on minuuttipeliä, ei toimi kun junat eivät pysy aikatauluissaan.
Niinpä kaikki rekat kulkevat nyt 500 -600 hevosvoimaisten dieselmoottoreiden pakoputket punaisina pitkin huonokuntoista 4 -tietä muun liikenteen seassa kesät ja talvet.
Ja sitten meillä kauhistellaan diesel-moottoreiden päästöjä. Junakuljetuksilla voitaisiin vähentää merkittävästi rakskaiden rekkojen päästöjä, sillä junien verurit kulkevat sähköllä ja Suomessa 80 % sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti. Mutta tämähän olisi aivan liian yksinkertainen keino vähentää päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuljetuslogistiikka on tosiaankin lopulta optimointia kustannusten ja aikataulun kanssa.
Ymmärsinköhän oikein, että joskus olisi kuljetettu junilla kokonaisia ajoneuvoyhdistelmiä kuormineen ja autojen kuljettajat matkustivat samalla junalla?
Vaikka kuljetusketjun monimutkaisuus tästä lisääntyykin on järjestelystä ehkä joissakin tapauksissa nähtävissä myös hyötyjäkin. Olisi mielenkiintoista kuulla ne kokemukset joita tästä aikanaan saatiin ja syy miksi palvelua ei enää ole olemassa. Rekkojen lastaus ja purku junaan vaatii ainakin erityisjärjestelyjä asemilla ja kuljetuksiin soveltuvaa vaunukalustoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ohessa asiaa valaiseva linkki:
YLE: ”VR:n rekka-juna-palvelut vaikeuksissa”
”Tavarakuljetusten siirto kumipyöriltä rautateille taantuu pohjoisessa. VR on joutunut vähentämään palvelua Suomen tonnimääräisesti vilkkaimmalla Oulu-Helsinki -radalla. Viimeisen päivittäisen rekka-junan myöhästely suututtaa asiakkaita. Syynä on Pohjanmaan radan huono kunto
rautatieliikenne28.11.2011 klo 14:26päivitetty 28.11.2011 klo 19:40″
https://yle.fi/uutiset/3-5459891
Kyllä kokonaisia rekkoja ja niiden erillisiä perävaunuja kuljetettiin silloin junissa Pasilan ratapihan ja Oulun Oritkarin sataman välillä. Rekkojen kuljetukseen oli rakennettu erikoisvaunuja, jossa oli ajoneuvon lukitusjärejestelmä junavaunun kanteen ja kannen alla generaattorit, joilla rekkojen ”veturien” ( nuppien ) dieselmoottorit saatiin lämmitettyä talvella ennen rekkojen purkamista vaunuista. Erään eläkkeellä olevan veturinkuljettajan mukaan nuo erikoisvaunut ruostuvat nykyjään jossakn Itä-Suomessa.
Ouluun Ortikarin sataman yhteyteen rakennettiin juna-rekka-terminaali, jonka vuonna 2003 silloinen liikenneministeri Leena Luhtanen vihki juhlallisesti käyttöön. Siihen oli saatu myös EU:n kehitysrahaa. Nyt tuo ruohottunut terminaali on käyttämättömänä lumen alla.
Kuljettajien matkustamisesta junassa en ole tietoinen. Toisaalta miksi kuljettaja matkustaisi junassa ? Rekan voi lastata junaan yksi kuljettaja ja toisessa päässä sen voi ajaa junasta toinen paikallinen kuljettaja. Tässäkin syntyisi säästöä. Eikä rekkojen junakuljetuksissa olisi ongelmaa kuljettajien lepoajoista.
Ohessa havainnollinen animaatio siitä miten Keski-Euroopassa asioita ideoidaan ja totetutetaan:
http://www.lkw-walter.com/en/customer/combined-tra…
Mielestäni tämä suomalainen juna-rekka -case osoittaa minkälaista lyhytjänteistä ja tempoilevaa liikennestrategiaa Suomessa on harrastettu. Tässä on poliittisilla päätöksentekijöillä eli kansanedustajillamme sekä ministereillä ”skarppaamista”.
Ilmoita asiaton viesti
”17 maan päästövähennykset yhteensä ovat sama kuin Suomen yksin aikaansaamat päästövähennykset”.
Eikö Suomi ole kyennyt parempaan, kyllä nyt täytyy äkkiä kieltää koko yksityisautoilu. Ainakin nostaa veroja niin paljon, ettei maaseudulla ole enää varaa autoilla kuin häkäpönttöautoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen autoilun verorasituksen kasvattaminen nykyisestä ei ole perusteltavissa oikein millään syyllä, vaikka se niin houkuttelevan yksinkertainen ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi monen mielestä näyttäisi olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Päästöjen vähentäminen Suomessa ei vaikuta kokonaispäästöihin yhtään mitään. Toki voidaanhan sitä nostaa kaikin verukkein energiaveroja entisestään.
Pelkästään Kiinan päästöt kasvavat joka ikisenä vuoden kvartaalina jatkossakin sen verran, mitä Suomen kokonaispäästöt ovat. Ja Suomellahan on liki omien päästöjensä suuruiset hiilinielut, jotka Kiinalta taitavat puuttua.
Kiinalaisista vain pieni osa on päässyt jääkaappimaailmaan autoiluineen ja seuraava miljardi kiinalaista twkee ahkerasti työtä ja vaatii kivihiilienergiaa toiveidensa toteutukseen.
Joka ei tunne kiinalaisten sielunelämää, ei tiedä maailman päästöistä yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen energiaverotusta muutettaessa tulee pitää realiteetit kirkkaana mielessä.
Kiinan toimintaa tulinkin kommentoineeksi tuossa vähän alempana.
Ilmoita asiaton viesti