Timo Kekäläinen Maapallo kulkee radallaan, ihmiskunta omia polkujaan.

Pienyrittäjäksi Suomessa - kannattaako ottaa riski?

Elantonsa hankkimiseksi voi ihminen päätyä Suomessakin vaihtoehtoon, jossa ryhtyy tekemään työtä yrittäjänä.

Kynnys tähän voi olla melkoinen, sillä toimeentulonsa voi Suomessa hankkia yrittäjyyden sijaan joko työntekijänä tai tulonsiirtojen avulla ja nämä roolit ovat monella tavoin tarkoin rajattuja ja toisensa pois sulkevia.

Se, mitä kaikkia velvoitteita yrittäminen tuo tullessaan voi olla myös yllätys. Tärkeydessään velvoitteiden täyttäminen ajaa jopa edelle varsinaisen tuottavan työn tekemisestä, sillä velvoitteiden syystä tai toisesta tapahtunut laiminlyönti aiheuttaa lisätyötä, rahallisia sanktioita tai voi jopa johtaa yritystoiminnan keskeyttämiseen ja oikeudenkäynteihin. Tapahtuneita laiminlyöntejä ei voi myöskään selittää tietämättömyyteensä vedoten.

Mahdollisuus hankkia toimeentuloa itse yrittäjänä työtä tehden olisi kuitenkin hyvä saada tasavertaiseksi mahdollisuudeksi työntekijäroolin ja tulonsiirtojen rinnalle. Kohtalainen varmuus toimeentulosta tai turvaverkon olemassaolosta yritystoiminnan mahdollisesti epäonnistuessa poistaisi ensimmäisen kynnyksen yritystoiminnan aloittamiselta.

Olisi myös syytä pohtia voiko lainsäädännön yrittäjälle asettamia velvoitteta osittain poistaa tai keventää. Tämä ihan senkin takia että varsinaisen tuottavan työn tekemiseen jäisi enemmän aikaa.

Yrittäjän kannalta on hieno ja välttämätönkin asia, että yritystoiminnan saisi kukoistamaan niin hyvin, että työllään saa hankittua itselleen elannon. Tähän moni olisi tyytyväinen, mutta moni voisi myös harkita toiminnan laajentamista palkkaamalla avukseen työntekijän. Mitä velvoitteita siitä seuraa onkin sitten taas oma tarinansa.

Yritystoiminnan voi toki aloittaa toki myös siten että useampi henkilö yhdessä perustaa vaikka osakeyhtiön ja alkaa yhdessä toteuttaa yritysideaansa. Edellä mainitut yritystoiminnan aloittamiseen ja pyörittämiseen sisältyvät haasteet ovat tässäkin tapauksessa olemassa. Erityisesti yhtenä niistä rahoitus. 

Yritystoiminta vaatii usein rahoitusta, jota tarvitaan liiketoiminnan aloittamiseksi tai kasvattamiseksi ennen kuin varmuutta tarvittavasta tulovirrasta on olemassa. Se, miten tämä riskirahoitus on järjestetty voi olla keskeinen asia yrittäjänä toimineen henkilön tulevaisuuden mahdollisuuksille tilanteessa, jossa yritys ei onnistu yritysajatuksensa toteuttamisessa, vaan joudutaan kannattamattomana lopettamaan. Henkilökohtaisesti annetut vakuudet tai vakuuksina olleen omaisuuden alihintainen realisointi ovat johtaneet usean yrittäjän henkilökohtaiseen ahdinkoon ja loppumattomaan ulosottokierteeseen. Olisi tärkeää korjata sekä lainsäädäntöämme että erilaisten viranomaisten, instituutioiden ja perintäyhtiöiden käytäntöjä, siten että vilpittömällä ajatuksella tapahtunut yrittäminen ei johtaisi henkilökohtaiseen taloudelliseen katastrofiin.

Epäonnistumista yritysajatuksen toteuttamisessa ei liene myöskään syytä rangaista ylimääräisesti siten, että ihminen putoaa yrittäjästatuksensa vuoksi pitkäksi aikaa myös muille kansalaisille tarjottujen toimeentulon turvaverkkojen ulkopuolelle.

On paljon asioita, joilla pienyrittäjänä työn tekemisestä voisi tehdä maassamme helpompaa ja saada se palkkatyön rinnalle varteenotettavaksi keinoksi ansaita toimeentulonsa.

Oikeastaan muuta ei tarvittaisi kuin hyvää tahtoa sopivien keinojen valitsemiseksi ja päätöksentekijöiden yksimielisyyttä asioista päättämiseksi.

Pienyrittäjänkään aseman parantaminen ei ymmärtääkseni ole muilta pois.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Täytyy lisäksi mainita että tästä teemasta on nyt käynnissä keskustelua ainakin Liike Nyt:in sivuilla.

Tuolla sivustolla on myös ohjeet siihen kuinka voisi päästä hieman vaikuttamaan tärkeimpinä pitämiinsä uudistuksiin - äänestämällä siitä mitkä asiat Liike Nyt ottaa vaaliteemoihinsa ja mahdollisesti ajettavaksi seuraavan eduskuntakauden aikana.

Mielestäni ihan hyvä juttu.

https://liikenyt.fi/2018/12/vihdoinkin-suomi-jossa...

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Aika paljon kommentteja ja ehdotuksia on Liike Nyt sivuston keskusteluissa tullut esille. Hieno juttu että asia kiinnostaa!

Olen alle keräillyt esimerkkeinä satunnaisessa järjestyksessä erilaisia keskustelussa esiintyneitä ajatuksia ja kommentteja.

Toivottavasti muutkin puolueet ottavat listalta asiota vaaliohjelmiinsa.

Tai no, tarkkaan ottaen Liike Nythän ei tainnutkaan edes olla puolue...

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on se suurin sudenkuoppa mikro-yrittäjällä. Nostetaan ensimmäisen työntekijän koeaika 12 kuukauteen. Toisen 10 kk. Kolmannen 8 kk jne. Kun yrittäjällä on ollut työntekijä vuoden, hän ei pärjää ilman tätä. Mikä parasta tämä ratkaisu on täysin ilmainen.

Sosiaaliturvan taas tulisi olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Sosiaaliturva ei saisi missään nimessä riippua siitä, missä muodossa ihminen on työtä tehnyt.

Miksi yrittäjä maksaa eläkkeestään enemmän kuin palkansaaja?

Koko lainsäändäntö pitää perata jotta tuetaan yrittäjyyttä ja ihmisten vastuunottoa omasta elämästään. Tämä ei poista sitä mahdollisuutta että olisi samaan aikaan myös palkansaaja. Mitään uuden yrittäjän tai ensimmäisen palkollisen helpotuksia ei pitäisi olla. Jokainen yrittäjä pitää olla samalla viivalla.

Konkurssi- , perintä ja ulosottolainsäädäntöä pitää tottakai uudistaa,kuten koko lainsäädäntöä kokonaisuutena.

Yrittäjyysopinnot peruskouluun pakolliseksi oppiaineeksi. Jokaisen on tiedettävä perusteet yrittäjyydestä koska kaikki ovat yrittäjiä.

Etenkin aloittavien yritysten ja yrittäjien tulisi saada käytännönläheistä tietoa ja neuvontaa julkiselta taholta.

Yhteisöveron alentaminen. Viron malli. Jos raha jää yritykseen sitä ei veroteta. Vasta sitten kun se maksetaan ulos tavalla tai toisella maksetaan siitä veroa. Yritysten glopaaliin verosuunnitteluun tuleen puuttua. Näin yritys voi kerätä rauhassa varallisuutta investoidakseen ja kasvaakseen. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun pankit ovat kiristäneet luotonantoa.

Lisäksi arvonlisäverorajaa tulisi nostaa selvästi. Moni ihminen pystyisi elättämään itsensä palveluilla, jps alv-raja ei tulisi niin nopeasti vastaan. Kun henkilö elättäisi itsensä yrittäjyydellä, vapautuisi työpaikka jollekin muulle.

Palveluala yrittäjillä on yleensä pienet investoinnit (ei voi tehdä poistoja), mutta suuret henkilöstömenot. Mielestäni oli järkevä, että osa palkkakuluista olisi alv vähennysoikeuksellisia. Esim jos yritys maksaa palkkoja 50.000 e voisi tuosta palkkasummasta vähentää esim 20.000 e ns alvillisena ostoksena. Kukaan ei pysty ”kusettamaan” ketään, koska kk-veroilmoituksissa näkyy alvilliset myynnit, alvilliset ostot sekä pidätetyt verot. Tuo helpottaisi välittömästi sen ensimmäisen työtekijän palkkaamista, kun periaatteessa saisi palkan sivumenot verohyötynä. Ja koska etu olisi voimassa kaikille yrityksille saisivat megayritykset myös tuon hyödyn. Suurin hyöty olisi kuitenkin pienille yrityksille.

Itse olen monta kertaa törmännyt elämässä tilanteeseen että laki tai viranomainen ei ota ollenkaan huomioon sitä että joku on yrittäjä. Avioero lasten huoltajuus mm tulevat viime aikaisena mieleen. Myös opintovapaat ja monet muut ovat aiheuttaneet ongelmia.

Ex-yrittäjänä tärkeimpänä pidän yrittäjän sosiaaliturvaa.Siihen tarvii parannusta. On todella vaikea pyörittää yritystä ainakin alkuun, jos ei pysty saamaan rahaa omiin menoihin niin että pystyy maksaa asuntomenot ja ruokaa ostamaan lapsille. Ennen vaan neuvottiin, että hommaa varakas puoliso, että voit pyörittää yritystä.

Ehdotan, että nykyiset yritystuet korvataan uusia liikeideoita ja yritystoiminnan lasjentamista palveleviksi seuraavasti. Yritystuista tehdään tavallaan pitkäsikaisia lainoja. Jos toiminta, johon tuki on tsrkoitettu ei osoittautuisi kannattavaksi ja siitä luvutaan, ”tukilainaa” ei tarvitsisi maksaa takaisin. Jos toiminnasta tulisi kannattavaa, maksettaisiin laina takaisin esim. 10 vuoden aikana.

Nykyinen tukijärjestelmä kasvattaa pääsääntöisesti tukea saavie yritysten voittoja ja monet tärkeät hankkeet jäävät vaille riskien jakajaa ja näin muodoin toteuttamatta.

Käytännössä startup-sijoittaminen onkin yrittämisellä vaurastuneiden yrittäjien tai yritysjohtajien ja heidän sijoitusyhtiöiden harrastus. Epäonnistuneille yrittäjille jää Suomessa edelleenkin elinikäiset traumat.

1990- luvulla yrittäjänä putosin polvilleni ja ajattelin ottavani opikseni. Päätin, että en ryhdy uudestaan yrittäjäksi. Nyt kuitenkin kohtuullisesti menestyneenä työntekijänä tekisi mieli taas yrittää. Kuitenkin kynnys lähteä uudelleen samaan riskienottojen rumbaan on varsin korkea. Kaikki teot yrittäjien arjen parantamiseksi johtavat vääjäämättä suomen eduksi.

Tämä on poliittisesti vaikea asia ajaa läpi, koska Suomessa on totuttu vahvaan valtion rahoittamaan hyvinvointimalliin, joka vaatii korkeat verot. Yrittäjien ja hyväosaisten verotuksen keventäminen ei näyttäisi enemmistön silmissä oikeudenmukaiselta.

Pois ajatus että yrittäjät ovat sikariosaston herroja, joilla on herrojen metkut. Tervettä suhtautumista pitäisi opettaa pienestä pitäen.

Korostaisin yrittäjien vastuullisuutta sekä luontoa että työntekijöitä kohtaan. Yrityksillä on avainasema siinä miten Suomi voi. Se on arvo sinänsä, vaikka pykäliin on kirjoitettu voiton tuotto. Moni sarjayrittäjä on yliarvostettu, tasaisen tuottavia työllistäjiä aliarvostetaan.

Irtisanomisen helpottaminen olisi tärkeää yrittäjyyden tukemisessa. Ei syyttä suotta eikä varoittamatta, mutta erityisesti ketterille ja pienille yrityksille on jokaisen työntekijän panoksella suuri merkitys toiminnan kannattavuudessa ja kilpailukyvyssä. Jokin ratkaisu pitäisi saada jotta työllistämiskynnystä voisi entisestään pienentää.

Yhdysvalloissa pankit eivät saa ottaa yrityksen lainan vakuudeksi yrittäjän kotia. Miksei tätä mallia voisi tuoda myös Suomeen!!!!

Yritystoiminnan lakkauttaminen ja yritysrekistereistä poistaminen viranomaisten toimesta yrittäjän suostumuksella illman erilliskorvauksia tai veroja, kun yrityksellä ei ole ollut liiketoimintaa 5 vuoteen. Tämäkin kohta on kopioitu Virosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö pakottaa kalliiseen ja hankalaan yrityssaneerausprosessiin taikka konkurssiin.

Yrittäjän sosiaaliturva on hankala asia. Sen tarkoitus on ilmeisesti helpottaa pieniä aloittavia yrittäjiä. En usko että se vaikuttaa oleellisesti päätökseen yrittäjäksi ryhtymisestä vaan aiheuttaa sen, että moni työtön päätyy kokeilemaan yrittämistä. Tämän rahoittamisen maksumieheksi ei halua menestyvät yrittäjät eivätkä työssäkävijät.

Ehdotan uusien yrittäjien (ja uudelleen yrittäjiksi palkkatyöstä siirtyvien) vapauttamista YEL-vakuutuksesta kokonaan ensimmäisen kahden vuoden ajalta. Erityisesti liiketoiminnan alussa jokaiselle eurolle muodostuu huomattavasti korkeampi arvonlisä, kun yrittäjä voi ohjata nämä liiketoiminnan kehittämiseen eläkevakuutuksen sijasta. Jopa muutamien tuhansien vuotuinen lisäliikkumavara voi olla ratkaiseva tekijä monen yrityksen hauraissa alkuvaihessa.

Nyt yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia koulutetaan kymmenillä miljoonilla uusyrityskeskuksissa, Kuntiin työsopimussuhteessa olevat viisaat yo-merkonomit kouluttavat kokemuksen syvällä rintaäänellä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yrittämisestä yhtään sen enempää kuin kouluttajansakaan. Kouluttajilla ei pääsääntöisesti ole päivänkään yrittäjäkokemusta. Sitten ihmetellään kun hienosti huovutetut kahdensadan euron pipot ja tallukkaat eivät mene kaupaksi. Firmat nurin ja nuorilta luottotiedot mustalle.

Alussa opastaa alkavaa yrittäjää mihin kannattaa ja mihin ei kannata pistää nimeään. Opastaa yrittäjä vakuutusten kiemuroissa ja veroasioissa. Välttyy yllatyksiltä. Hyvä puuseppä ei ole hyvä taloushallinnon ammattilainen.

Nykyisen säännöstöviidakon purkaminen ja byrokratiavirkojen lakkauttaminen. Suomen yrittäjien toimintaa rajoitetaan viranomaisten toimesta kaikilla mahdollisilla vaatimuksilla ja rajoituksilla. Käyttäkää Viroa esimerkkinä – voisimme kopioida Viron lainsäädännön sellaisenaan. Sinne on moni suomalainen yrittäjä siirtynyt, koska Virossa byrokratia on olematon.

Usein varsinkin ELY:n yrittäjätuet tukehduttavat yritykset pikemmin kun tukevat. Yrittäjä tietää yleensä sekä mitä että miten. Mutta ELY ei anna yrittäjien käyttä tuen siihen mihin yrittäjät sen tarvitsevat. Pakotetaan yrittäjää käyttämään rahat jonninjoutavaan toimintaan ja kaiken lisäksi vielä investoimaan siihen itse hyvinkin pienestä varallisuudestaan.

Yhtiön perustaminen on helppoa: reilu kakstonnia rahaa ja kaupparekisteri-ilmoitus ja niin olet Y-numerollisen yhtiön omistaja. Miten sitä voi helpottaa? Miksi sitä tarvitsisi helpottaa?

Olisiko mahdollista kehittää yritysmuoto, joka olisi osakeyhtiön ja palkkatyön välimuoto – eräänlainen ”kevytosakeyhtiö”, jonka byrokratian pyörittäminen tapahtuisi vaikka verottajan verkkosivuilla?

Se, että pk-yritykset ovat tulevaisuudessa osapuolena työmarkkinaneuvotteluissa ilman, että mitään neuvotteluprosessia suljetaan pois, on erinomaisen tärkeä tavoite.

Yrittäjillä pitäisi olla vapautta työllistää, silloin kun on tarve ja sellaisia henkilöitä, jotka hänen yrityksensä arvoihin parhaiten sopivat. Yritttäjän ei tulisi myöskään joutua maksumieheksi silloin, kun työntekijä kaatuu laskettelureissulla vapaa-aikanaan tai päättää hankkia lisää perheenjäseniä.

Pienille yrityksille takaisin veronkantopalkkio, joka oli aikoinaan tietty osuus maksetusta alvista. Yrittäjälle on kuitenkin kuluja alvien laskennasta.

Haluaisin, että jokainen yrityksen työntekijä sitoutetaan firmaan osuudella yrityksen omistuksesta. Motivaation vuoksi. Samalla saadaan herätelty ihmisten kiinnostusta lisää yhteisten asioiden hoitamisesta.

Yhteisövero on tällä hetkellä 20 prosenttia. Lasketaan veroa 10 prosenttiin, sillä edellytyksellä, että voitosta maksetaan 10 prosenttia ja yritykseen jäävällä 10 prosentilla investoidaan. Mikäli yritys ei investoi, maksaa se normaalisti maksamatta jääneen osuuden verosta (10 %).

Pk- yritykset ovat suurin työllistävä ryhmä suomessa, kaikkiin työllistämisen esteisiin pitäisi tarttua tosissaan ja tuntuvasti. Meillä on myös paljon yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä joiden taloudellinen tilanne ei mahdollista riittävän kattavaa vakuuttamista sosiaaliturvan; työttömyyden, sairastamisen ja eläkkeiden varalta. Porrastettuja maksuja ainakin alkaville yrittäjille.

Kaikille oikeus tienata 10 000 euroa pelkällä ilmoituksella 01.01. alkavaan tulorekisteriin. Toisaalta yritysten starttirahat pois kokonaan. Tuo 10 000 euron ansaintaoikeus ilman veroja ja pelkällä ilmoituksella antaisi mahdollisuuden saada yritystoiminta alkuun terveesti, koeponnistaa markkinaa ja hintapointtia jne jne. Lisäksi pikkutöiden harmaa talousalue poistuisi, kun ne pienetkin hommat pystyisi teettämään alihankintana.

Yrittäjät eivät toivo tukisia, jotka vääristävät kilpailua, vaan sellaista reilua ilmapiiriä, joka mahdollistaisi yrittäjyyden ja työllistämisen

Muutosta tarvitaan ja siitä hyötyvät kaikki- myös ne kaikkein heikoimmat!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Nostetaan ensimmäisen työntekijän koeaika 12 kuukauteen. Toisen 10 kk. Kolmannen 8 kk jne"

"Yrittäjyysopinnot peruskouluun pakolliseksi oppiaineeksi"

"Yhteisöveron alentaminen."

Näin se "ei se keneltäkään pois ole" toimii.

Se on ilmainen yrittäjälle,mutta ei työntekijälle.

"Miksi yrittäjä maksaa eläkkeestään enemmän kuin palkansaaja?"

Miksi yrittäjä saa vähentää sen verotuksessa,mutta työntekijä ei?

"Yhteisöveron alentaminen."

Yritykset maksaa vähemmän veroja kuin saa tukia..paljonko lisää sosialismia tahdot?

"Yritysten glopaaliin verosuunnitteluun tuleen puuttua."

Yrittäjillä on baana auki ja lobbarijärjestöt olemassa..senkun ehdottaa vaan miten asia tehdään,kun nyt kuitenkin ehdotetaan päinvastaisia toimia.

"Yhdysvalloissa pankit eivät saa ottaa yrityksen lainan vakuudeksi yrittäjän kotia. Miksei tätä mallia voisi tuoda myös Suomeen!!!!"

Mistä vakuudet sitten?

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #14

Niin, toistettakoon vielä että nuo kommentit olivat usean eri keskustelijan näkemyksiä aiheeseen liittyen.

Kuvastaa hyvin sitä, miten eri tavalla eri henkilöt yrittäisivät kehittää yrittäjän toimintaan ja työntekoon vaikuttavia asioita.

Osa on lähes suoraan toteuttamiskelpoisia, osa ei. Osalla on kustannusvaikutus valtion budjettiin, osalla ei. Useimmissa on joku taustalla oleva asia, johon voitaisiin vaikuttaa muullakin keinoin kuin kommentissa esitetyllä tavalla.

Oleellista olisi löytää ne asiat jotka kannattaa viedä eteenpäin ja ratkoa samalla niihin liittyvät kysymykset ja yksityiskohdat eri näkökohdat huomioon ottaen sekä valmistella nämä asiat hyvin päätöksen tekoa varten.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #14

Esitit Vellu muutaman vastausta ehkä odottavan asian edellisen kommenttisi yhteydessä, yritän niihin nyt lyhyesti vastata.

"Se on ilmainen yrittäjälle, mutta ei työntekijälle"

Tähän liittyi ymmärtääkseni ainoastaan kysymys koeajan pidentämisestä.

Mielestäni irtisanomisen ja irtisanoutumisen helpottamisen myötä myös työsuhdeturvan karenssi tulisi poistaa. Yksinkertaisemmassa systeemissä ei tarvita erillistä instanssia tulkitsemaan työsuhteen päättymisen syytä ja tekemään erilaista tukipäätöstä näiden tietojen perusteella. Samalla vähenisi myös työsuhteen päättymiseen nykyisin enemmän tai vähemmän liittyvä osoittelu työntekijän tai yrityksen suuntaan.

Yrittäjyysopintojen lisääminen peruskouluun olisi kyllä ihan hyvä asia yrittäjätoimintaan liittyvien sääntöjen ja verotusperusteidenkin paremmaksi ymmärtämiseksi kaikille. Samalla tulisi myös käydä läpi työsuhdeasioiden perusteet ja henkilöverotuksen perusteet erilaisine ansiotulo- ja pääomatulokäsittelyineen. Tässä opetuksessa tulisi kerrotuksi myös se miksi yritys saa vähentää maksamansa eläkemaksut kuluina, joista ei tarvitse maksaa yrityksen voitollisesta tuloksesta perittävää yhteisöveroa.

Yhteisöveron alentaminen ei nyt ole mielestäni tarpeen. Suomessa yhteisöveroa alennettiin joku vuosi sitten ja se on nyt sillä tasolla joka on Suomen kilpailukyvyn kannalta aika neutraali yritykselle, joka harkitsee toiminnan aloittamista
jossakin euroopan maassa. Yhteisöverolla kerätty euromäärä on syystä tai toisesta tämän veroprosentin alentamisen jälkeen ennakkopeloista huolimatta noussut.

Yhteisöveron maksun veropohjan ulkopuolelle voisi kyllä harkita jätettävän investointivaraukset, jotka yritys sitoutuu tekemään Suomeen esimerkiksi kolmen vuoden kuluessa, mikäli tämä EU lainsäädännön mukaan olisi mahdollista.

"Yritykset maksaa vähemmän veroja kuin saa tukia..paljonko lisää sosialismia tahdot?"

Jos yrityksen veroksi lasketaan ainoastaan sen mahdollisesta voitollisesta tuloksestaan maksama yhteisövero ja jätetään huomiotta kaikki muut pakolliset sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut sekä arvonlisävero jotka sen on asiakkailtaan saamistaan tuloista maksettava voi päätyä edellisen kaltaiseen kommenttiin.

Myöskään mielestäni suoria yritystukia ei lähtökohtaisesti juurikaan tarvitsisi jakaa monestakaan syystä. Poikkeukset vahvistavat tässäkin säännön.

Yritystukikeskustelua sotkee kyllä pahasti niin sanottujen laskennallisten verotukien käsite, joita ei voi millään perusteltavissa olevalla tavalla pitää tukena minkään yrityksen toiminnalle. Ne tulisikin suosiolla jättää yritystukimäärien vertailulaskelmien ulkopuolelle.

Lobbarijärjestöjen varaan ei tule mielestäni mitään lainsäädännön sisältömuutoksia jättää - näiden järjestöjen tehtävänä on ajaa vain niille tärkeää asiaa ja mitkä tahansa tämän yhden kapean näkökulman parantamiseksi aikaansaadut muutokset ovat niiden tavoittena, riippumatta siitä millainen on tämän muutoksen vaikutus muuihin osiin isommassa kokonaisuudessa. Vastuun tasapainoisesta kehittämistä pitäisi olla valitsemillamme päättäjillä ja mahdollisuus kaikilla heillä jotka haluavat asiota tasapainoisesti rakentaa.

"Mistä vakuudet sitten?"

Yrittäjän asunnon suojaaminen yrityksen riskeiltä on sinänsä ihan kannatettava ajatus. Monta kertaa yrittäjällä ei kuitenkaan ole muuta vakuutta tarjottavaksi. Vähintä, mitä tässä suhteessa on lainsäädännön tulkinnassa tehtävä tai lakia tarvittaessa muutettava on se, että pankille lainaa vastaan annetun kiinteistövakuuden tulee kattaa koko lainasumma, riippumatta siitä, millä hinalla se mahdollisesti realisoidaan konkurssitilanteessa. Yrittäjä ei saa joutua tällaisessa tapauksessa keinottelun uhrina velkakierteeseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

"Mielestäni irtisanomisen ja irtisanoutumisen helpottamisen myötä myös työsuhdeturvan karenssi tulisi poistaa."

Osaatko perustella miksi tällä hetkellä yhteiskunta on rankaisemassa työmarkkinoiden aivan normaalista toiminnasta,jos se toimii yrittäjää vastaan?

Se on sosialismia yrittäjille.

"Tässä opetuksessa tulisi kerrotuksi myös se miksi yritys saa vähentää maksamansa eläkemaksut kuluina"

Jääkö yritys eläkkeelle ja siksi saa vähentää? Tässä keskustelussa hieman sekoittuu yrittäjä ja yritys. Ent jos muutetaankin se teidän puheiden mukaiseen asemaan missä yritys ei olekkaan oma juridinen taho yrittäjästä vaan yrittäjä kantaa kokonaisvaltaisesti vastuun yrityksestä. Silloin voi ihan rauhassa vähennällä mitä huvittaa.

Kerrotko perustelun miksi työntekijä ei saa vähentää eläkemaksujaan verotuksessa?

"
Jos yrityksen veroksi lasketaan ainoastaan sen mahdollisesta voitollisesta tuloksestaan maksama yhteisövero ja jätetään huomiotta kaikki muut pakolliset sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut sekä arvonlisävero"

Kerrotko mitä pakollisia sosiaaliturvamaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja yksin ahertava yrittäjä maksaa ja eikö yritys ole alvin välittäjä?

" pankille lainaa vastaan annetun kiinteistövakuuden tulee kattaa koko lainasumma, riippumatta siitä, millä hinalla se mahdollisesti realisoidaan konkurssitilanteessa."

Monikohan yrittäjä kykenee siihen korkoon mitä tuosta asetelmasta tulisi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Moni sosiaaliturvasta täysin ulkopuoliseksi jäänyt ex-pienyrittäjä nipistää itseään tämän luettuaan.

Suomessa vain ahdinkoon joutunut yrittäjä voi kuolla käytännössä vaikka nälkään, jos näin kärjistäen asian voisi ilmaista.

Aloittavalla pienyrittäjällä on suurempi todennäköisyys joutua nykyajan varattomaksi spitaaliseksi hylkiöksi menestyksen sijaan, varsinkin jos on sitonut kaikki varansa hankkeeseen.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Jostakin käsittämättömästä syystä Suomessa moni nimenomaan yrittämisellä elantonsa ansaitsemaan pyrkinyt on joutunut mielestäni kohtuuttomaan tilanteeseen.

Oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, siinä mielessä kuin maallikko sen ymmärtää, ei monissa tapauksissa voi oikein puhua.

Oikeastaan keskustelua voisi käydä jossakin tapauksissa jopa perustavaa laatua olevista ja muutenkin niin usein nykyisin esillä olevista ihmisoikeusnäkökulmasta.

Mutta oleellista olisi että nämäkin asiat voisi laittaa kuntoon ihan "viran puolesta" ilman että asioiden korjaamista varten tarvitsee aloittaa ja pitää yllä vuosia kestävää eturyhmätoimintaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei tietenkään kannata..montako yrittäjää Suomessa olikaan,vaikka se niin kannattamatonta on?

Pienyrittäjän aseman parantaminen ei tietenkään pitäisi olla keneltäkään pois,mutta jostain syystä se haetaan sina työntekijöiltä pois.

Mikäli sitten pienyrittäjä tuntee piston epäreiluudesta,niin voi lähteä palkalliseksi taas.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

No, ei tällaisen asetelman rakentaminen kovin paljon itse asiaa edistä.

Ja yleensä jossakin vaiheessa joku tarttuu edellä esitettyyn kommenttiin ja kirjoittaa vastakommentin että voihan se työntekijä aina perustaa pienyrityksen jos kokee että yrittäjä pääsee niin helpolla.

Työntekijänä toimeentulonsa tienaavan henkilön asema ansaitsee mielestäni myös oman blokikirjoituksensa, mutta nyt voisi keskittyä tarkastelemaan tätä toimeentuloasiaa yrittäjänä työtä tekevän ja muita mahdollisesti työllistävän henkilön näkökulmasta.

Hyviä parannusehdotuksia kannattaisi yrittää nyt saada asialistoille ja mahdollisesti toteutettavaksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei sitä asetelmaa rakenneta vaan se on olemassa oleva tila. Mikäli sitten ei päästä edes yhteisymmärrykseen miten asia on,niin ratkaisuista on melko turha keskustella.

Kukaanhan ei ole esittänyt yrittäjän pääsevän helpolla joten argumentiksi se on turha. Tottakai työntekijä voi perustaa yrityksen,mutta toistaiseksi näin ei vielä haluta pakottaa. Onhan ennen kaikkia sääntöjä ja pykäliä vallinnut tila missä kaikki on yrittäjiä. Jostain syystä on tullut erittelyä näiden välille ja se on alkanut etuoikeuksista. Se tulee vääjäämättä myös päättymään samoihin seikkoihin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #6

Miten monta riviä turhaa höpötystä asian sivusta. Itse asiahan koskee pienyrittäjien sosiaaliturvaa, joka ei käytännössä vastaa Suomessa edes YK:n ihmisoikeusjulistusta tai Suomen perustuslakia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Se on sivusta menevää sinulle.

Mitä veroja tahtoisit nostaa pienyrittäjille,jotta he myös osallistuisivat sosiaaliturvan maksamiseen?

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #13

Nyt kyllä kuulisin itse kovin mielelläni tarkemmin siitä, missä tällä hetkellä on sellaisia aukkoja yrityksen tai yrittäjän verotuksessa, joiden osalta veronkeruuta pitäisi lisätä.

Erityisesti kiinnostaisi kuulla millä perusteella ja kuinka paljon pien- tai mikroyrityksen verotusta pitäisi lisätä ennen kuin näiden yrittäjien voisi katsoa osallistuvan sosiaaliturvan maksamiseen?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Mitä veroa he maksavat osallistuakseen sosiaaliturvaan?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #13

Tälläkin kertaa pahasti asian sivussa.

Onko nyt liian vaikea ajatella, että sosiaaliturva kuuluisi Suomessa kaikille - myös pienyrittäjille pahoina päivinä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #17

Etkö tosiaan osaa lukea mitä kirjoitan.

Tiedän kyllä varsin hyvin sinulla olevan tuo arvoton taito oletella kaikkea,mutta rajansa kaikella.

Tottakai yrittäjillä pitäisi olla sosiaaliturva. Kerrotko miksi sellaista ei alunperin ole heille suotu?

Toimituksen poiminnat